Anna päivä lapsen oikeuksille

HUMAK HAASTOI AMMATTIKORKEAKOULUT TOIMINTAAN LAPSEN OIKEUKSIEN PUOLESTA

2010-01-22T13:50:00.021+02:00

Päivä lapsen oikeuksille!

Syksyn aikana HUMAKin opiskelijat ja henkilökunta ovat käyttäneet yhden työpäivän toimintaan lapsen oikeuksien puolesta. Saimme innostavia, kokemuksia kohtaamisissa lasten ja nuorten parissa. Haastamme nyt muut Suomen ammattikorkeakoulut antamaan päivän lapsen oikeuksille, totesi Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) rehtori Eeva-Liisa Antikainen keskiviikkona 9.12. Annanpäivillä Helsingissä luovuttaessaan haasteen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n puheenjohtajalle Ritva Laakso-Manniselle.

HUMAK on toteuttanut Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjan syksyn 2009 aikana. Kampanja on tehty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Jokainen opiskelija ja henkilökunnan jäsen on voinut käyttää yhden työpäivän toimintaan lasten oikeuksien edistämiseksi.

HUMAK on osaava yhteisö, jonka jäsenet ovat laittaneet kukin omat erityistaitonsa peliin mitä moninaisimmilla toimintatavoilla sekä tempauksilla. Järjestö- ja nuorisotyön yksikössä on toteutettu erilaisia aktiviteetteja nuorten ja lasten parissa. Kulttuurituotannon yksikön toimenpiteet keskittyivät lapsen oikeuteen kulttuuriin, ja viittomakielialan yksikössä on tehty töitä kuurojen lasten kanssa.

HUMAKin opiskelijat ovat mm. järjestäneet leikki- ja askartelutuokion pakolaislapsille Helsingissä, taidepajoja nuorisokahvilassa Tikkurilassa, tulevaisuustunteja 9-luokkalaisille Jyväskylässä, hammaslääkäriprojektin nepalilaisille lastenkotilapsille, Halloween-teemaisen yökirjaston Hankasalmella, Tohina-torstain Torniossa sekä tehneet ehkäisevää päihdetyötä nuorisotaloissa ympäri maata. Rehtori työskenteli päivän Kontulan nuorisotalossa, ja henkilökunta on kerännyt esim. rahaa Boliviaan ja koulutarvikkeita venäläisille lapsille.

Satutunti kirjastossa

2009-12-09T12:41:00.001+02:00

Unelman päivänä 2.12 me viittomakielentulkkiopiskelijat Kuopiosta vedimme lapsille satutuokion Pyörön kirjastossa. 1. vuosikurssin opiskelijat lukivat sadut ja 4. vuosikurssin opiskelijat tulkkasivat sadut viittomakielelle.

Tuokio alkoi klo 9.30 ja kesti tunnin. Me opiskelijat saavuimme paikalle kuitenkin aiemmin valmistautumaan. Aluksi valitsimme kirjat yhdessä kirjastotädin kanssa. Valitsemamme kirjat sopivat monen ikäiselle ja lasten oli helppo seurata niitä isojen ja värikkäiden kuvien avulla. Mukaan mahtui myös joulutarina.

Tiedotimme tapahtumasta lähipäiväkotiin ja myös kirjastolla oli ilmoituksia. Päivä olikin onnistunut ja ilahduimme, kun 3-6-vuotiaita lapsia saapui useamman ryhmän verran eri päiväkodeista. Lapset olivat
innolla mukana ja seurasivat myös viittomista. Päivästä jäi meille tulkkiopiskelijoille hyvä mieli ja lapsillakin tuntui olevan hauskaa.

terveisin, viittomakielentulkkiopiskelijat Kuopiosta

Miksi en tekisi lasten kanssa jotain, kun kerran on aihetta?

2009-12-09T12:39:00.000+02:00

Otin kehotuksesta idean ja lähdin pariksi tunniksi takaisin päiväkotiin Mikkelissä. 30.11. oli sovittu päiväkodinjohtajan kanssa sopivaksi päiväksi ja näin saavuin aamulla varhain ryhmän syödessä aamupalaa. Heti aamiaisen jälkeen olin mukana auttamassa tonttu -koristeiden teossa. Hienoja tuli! Yksi tyttö nimesi tonttunsa Yksisilmäiseksi paroniherratontuksi. Aika vikkelää neljä vuotiaalta. Ennen ulkoilua laulettiin ja esiinnyttiin aamupiirissä. Ulkona lapset juoksivat kuka minnekin ja itse pelasin tennistä pikkutytön kanssa. Lopuksi vielä leikittiin piilosta. Sisääntulon jälkeen oli vuorossa lounas ja hyvästelin ryhmän sen jälkeen.

Ensimmäistä kertaa sain seurata maahanmuuttajalasten elämää päiväkodissa, mikä oli hyvin mielenkiintoista. He eivät täysin suomea vielä osanneet, mutta se ei tahtia haitannut. Ja muut lapset ottivat heidät huomioon yhtälailla kuin kenet tahansa. Näin lapset varmasti oppivat suvaitsemaan ja kansainvälistyvät.

Olisin niin jäänyt vielä leikkimään heidän kanssaan!

Veera Laitinen
Viittomakielentulkin ko, Kuopio

P.S. Ei näy vielä loppua. Sunnuntaina 13.12. tiedossa lasten leikittämistä ja ohjaamista partiohengessä lasten omissa pikkujouluissa. Jouluriemua!

Selvänä synkkis

2009-12-09T12:37:00.002+02:00

Perehdyin Jyväskylän alueella toimivan Synkkiksen toimintaan perjantaina 4.12.2009. Synkkis-nimi on peruja vuodelta 1983 ”selvänä olet symppis” -kampanjasta, joka nuorten suussa muodostui silloin synkkikseksi. Tapaamispaikka oli seurakuntatalon kerhotila, jossa vastassa olivat kaksi nuorisonohjaajaa sekä yksi vapaaehtoinen. Synkkis käynnistyi klo 18 perjantai-iltana ja toimi aina kello yhteen asti yöllä. Synkkis toimii silloin, kun nuoret ovat liikkeellä.

Matkamme Jyväskylän yöhön alkoi lähimarketista eväiden hankinnalla, sillä synkkis kustantaa vapaaehtoisille illan aikana ruoan ja kahvit. Nuoriso näkyi liikkeellä alkuillasta ja synkkis pyörähti paikallisella huoltoasemalla, missä nuoriso viettää vapaa- aikaansa nuorisotilojen puutteen vuoksi. Huoltoaseman kanssa on sovittu pullakahvi-sopimuksella, että synkkis tulee huoltoasemalle varta vasten nuoria tapaamaan. Nuoret valittivat huoltoaseman politiikasta, joka heidän mukaansa pakottaa nuoret ostamaan kahvilan tuotteita, jotta he saavat lunastaa paikkansa kahvipöydässä. Nuorten kanssa on keskusteltu asioista, jotka ovat ns. ostopakon takana, esimerkiksi miten nuoret omalla toiminnallaan mahdollistavat olemisensa huoltoasemilla. Synkkiksen tarkoitus on olla osaltaan turvaamassa nuorten perjantai-illan viettoa: olemalla aikuisena läsnä siellä, missä nuoretkin ovat. Tänä perjantaina synkkis oli läsnä mm. koulujen pihoilla, kauppakeskusten luona, leikkikentillä, nuorisokahvilassa/tapahtumassa ja keskustan liepeillä.

Synkkis- tiimin vapaaehtoisjäsen kaipasi iltaan ”äksöniä”, koska synkkis auttaa päihtyneitä tai muuten avun tarpeessa olevia nuoria. Tämä kyseinen perjantai-ilta oli rauhallinen, eikä kriisiluontoiseen toimintaan ollut tarvetta. Yön hiljaisina tunteina synkän illan jälkeen minulle jäi elämään tunne, että hetken sai olla todellinen symppis.

Virpi Koivisto

Preventiimi / Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hyvä työ lapselle

2009-12-09T12:36:00.000+02:00

Anna päivä lapselle -projekti

Miettiessäni, miten voin osallistua Anna päivä lapselle –kilpailuun, silmiini sattui artikkeli Helsingin Sanomista otsikolla "Lasten oikeudet tunnetaan yhä huonosti Suomessa". Päätin siten toteuttaa oman hyvän työni artiklan 42 pohjalta, jossa sanotaan että: Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.

Opetusministeriön nimeämässä Taikalamppu lastenkulttuuriverkostossa, vietettiin toista kertaa Lapsen oikeuksien päivää 20.11.2009 samaan aikaan kaikissa yhdessätoista Taikalamppu-keskuksessa. Päivän aikana nähtiin monenlaisia lapsille ja perheille suunnattuja esityksiä musiikista nukketeatteriin sekä eri menetelmin valmistettujen valaisinten ja valoteosten sytyttämiseen.Vantaan kaupungin kulttuuripalvelujen lastenkulttuuriyksikössä Taidetalo Pessissä esiintyvät Klovni DODO & Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis sekä Vantaan Kaupungintalon pihalla Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun nuoret teemalla "VALO". Tarjolla oli myös kuumaa mehua ja pipareita.

Tarjouduin vapaaehtoiseksi järjestämään lasten oikeuksien päivän tapahtumaa Vantaalle. Työpanokseni sekä ideani lapsen oikeuksien tiedottamisesta otettiin ilolla vastaan. Tilasin tiedoitusmateriaaleja Suomen Unicefin kouluvastaava Ari Paloniemeltä. Tarjolla oli julisteita, lyhytelokuvia sekä jaettavia tiedotteita lapsen oikeuksista. Jos ilma sallisi, aioimme näyttää elokuvia lapsen oikeuksista kaupungintalon seinään viritetyllä valkokankaalla. Julisteet kiinnittäisimme konserttitilaan ja Pessin eteisen seiniin ja esitteille laittaisimme erillisen pöydän, jonka luona olisin mahdollisuuksien mukaan ja keskustelisin vanhempien kanssa lapsen oikeuksista.

Tapahtumapäivänä satoi vettä rankasti joten jouduimme luopumaan elokuvien näyttämisestä ulkona. Sali täyttyi perheistä klo 17 alkaen ja kiinnostusta Lapsen oikeuksien esitteisiin ja niistä keskusteluun oli mukavasti ennen konserttia. Konsertin jälkeen mehu ja piparijakelu pihalla vei työpanokseni ja surkea ilma hieman vähensi keskusteluhalukkuutta. Sääolosuhteista huolimatta tapahtumasta jäi tosi positiivinen kuva ja hyvä mieli hyvän työn palkaksi.

Terveisin Jaana Niinivirta / HUMAK Kauniainen

Mukana elämänkatsomustiedon kehittämisessä

2009-12-09T08:41:00.000+02:00

Lasten ihmisoikeuksiin kuuluu myös uskonnonvapaus, mikä tarkoittaa myös vapautta uskonnottomuuteen kodin katsomusperinnettä kunnioittaen. Elämänkatsomustieto (ET) on ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille tarkoitettu katsomuksellisesti neutraali katsomusaine peruskoulussa ja lukiossa. Opetukseen voivat tulla myös ne vähemmistöuskontoihin kuuluvat, joille koulu ei järjestä oman uskonnon opetusta. Ev.lut. kirkkoon kuluvilla ei ole oikeutta osallistua ET:n opetukseen, vaan heidän tulee osallistua oman uskonnon opetukseen. ET:n oppilasmäärä on viime vuosina lisääntynyt.

Elämänkatsomustieto uskonnonpetuksen vaihtoehtona ilmentää uskonnonvapautta kouluissa. Oppiaine on kuitenkin monissa kunnissa ja kouluissa vielä hieman vajaakäytössä, mikä voi johtua osaksi siitä, että kunta ja koulu eivät ole jakaneet tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille eikä oppilaiden vanhemmille tarpeeksi tietoa elämänkatsomustiedosta ja sen opetuksesta.

Elämänkatsomustietoa koskevan tiedon saatavuutta lisämään on vuonna 2009 avattu nettisivut www.et-opetus.fi. Sivuja kehitetään koko ajan. Sivujen julkaisijat ovat myös valmistelleen kouluun tulevien oppilaiden (ilmoittautuminen tammi-helmikuussa) ja koulussa jo olevien oppilaiden vanhemmille sekä koulujen rehtorien ja opettajien avuksi tarkoitettua perustietoa sisältävää tiedotetta, joka julkaistaan joulukuussa 2009.

Olen osallistunut loppousyksyn aikana sivujen kehittämiseen sekä erityisesti mainitun, valmistumassa olevan esitteen tekoon.

Terv. Esa Ylikoski

www.et-opetus.fi ja www.et-opetus.fi/index.php/tekijaet

Mielipidekirjoituksia lasten oikeuksista

2009-12-08T15:06:00.000+02:00

Jyväskylän kampuksen ensimmäisen vuoden kulttuurituottajaopiskelijat saivat syksyn aikana aimo annoksen perehdytystä lasten oikeuksien julistukseen. Ensin he työstivät lehtori Molla Walamiehen johdolla artikloista esseitä Tutkimusviestinnän opintojaksolla ja sitten he jatkoivat Viestinnän opintojaksolla tekstien työstämistä kantaaottaviksi tekstityypeiksi. Viestinnän lehtorin Annamari Maukosen mukaan tehtävä oli haasteellinen, mutta samalla opettavainen: "Harjoituksen avulla opiskelijat konkreettisesti oppivat kirjoittamaan eri tekstilajeja ja työstämään omaa kirjoitusta eri tarkoituksiin. Samalla tärkeä aihepiiri kulttuurituottajillekin tuli tutuksi." Opiskelijat nostivat kirjoituksissa esille monia julkisuudessakin viime aikoina olleita epäkohtia, kuten esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsityövoimalla tuotetut vaatteet.
Osa opiskelijoiden teksteistä julkaistaan Korpilahti-lehden joulunumeron lasten oikeuksien -koosteessa.
Kirjoitti,
Sanna Pekkinen

Jos moni tekee pikkuisen, maailma muuttuu

2009-12-08T15:04:00.008+02:00

Perjantaina 27. marraskuuta HUMAKin rehtorin toimiston henkilökunta tutustui lapsen oikeuksien tilanteeseen ja työskenteli lapsen oikeuksien puolesta.

Annankadulle 3. kerroksen neuvotteluhuoneeseen toimme kotoa lankoja ja puikkoja, kyniä, kumeja, viivottimia, pieniä yllätyksiä, kirjoja ym. Langoista kätevimmät loihtivat kämmekkäitä (=avolapasia), koulutarvikkeista koottiin penaaleja Narvan ja Itä-Karjalan lapsille vietäväksi. Keräämämme tarvikkeet välittää päiväkoteihin, lastenkoteihin ja kouluihin Vaaka ry. Se on valtakunnallinen vapaaehtoisjärjestö, joka avustaa pääasiassa lapsia ja lapsiperheitä niin kotimaassa kuin lähialueillakin. Vaaka ry on perustettu vuonna 2000. Yhdistys on järjestänyt useita kymmeniä keräyksiä ja muita projekteja kädentaidoista kassikeräyksiin ja muihin tapahtumiin.

Vaaka ry painottaa toiminnassaan ennaltaehkäisevyyttä. Karjalan nuorten perheiden klubit ja Värtsilän nuorten talo ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tieto-taitoa voidaan levittää rajojen yli. Nämä pitkäaikaiset projektit suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisten kanssa.

Vaakaprojektit toteutetaan vapaaehtoisvoimin, yleensä pienellä budjetilla ja kierrättäen. Keräysten sato viedään pääasiassa omin käsin ja jaloin perille asti. Lisää yhdistyksen toiminnasta: www.vaaka.org

Konkreettisen toiminnan ohessa saimme kuulla UNICEFin erityisasiantuntija Tanja Suvilaakson ansiokasta esittelyä lapsen oikeuksien tilanteesta maailman mittakaavassa. Opimme mm. sen, että vaikka suomalaisten lasten tilanne on kokonaisuutena hyvä, löytyy silti toistuvaa huomautettavaa. Suomessa lapsen edun huomioiminen on liian suppeaa, lapsiin kohdistetut voimavarat ovat alueellisesti epätasa-arvoisia ja lasten osallistuminen on vähäistä. Myös romanilasten ja turvapaikanhakijalasten asemaan on kiinnitettävä huomiota.

Erilaisen eteläeurooppalaisen näkökulman meille avasi rehtorin toimistossa kv harjoittelijana oleva Maria Hernandez Fernandez, joka kertoi Espanjan ja Kanarian saarten rannikolle tulevista pakolaislapsista. Yksin maahan tulevat alaikäiset lapset on uusi, 1990-luvulla alkanut ilmiö. Espanjaan tulee lapsia Marokosta, Romaniasta, Algeriasta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Laittomat siirtolaislapset päätyvät asumaan kaduilla, ja he syrjäytyvät ja kohtaavat monenlaista hyväksikäyttöä. Heidän perustarpeensa eivät tyydyty; tarvitaan ruokaa, suojaa, vaatteita.

Pieniä tekoja lasten puolesta tarvitaan kaikkialla, joka päivä.

Rehtori ja lehtori Kontulan nuokkarilla

2009-12-08T08:43:00.003+02:00

Rehtori ja lehtori Kontulan nuokkarilla huokumassa läsnäoloa ja samalla pohtimassa lapsen oikeuksien toteutumista nuorisotyöllisestä näkökulmasta

Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori Eeva-Liisa Antikainen ja kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelman lehtori Riikka Jalonen tekivät nuorisotyötä Kontulan nuorisotalolla ja pohtivat nuoruutta ja nuorisotyötä lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Toinen suurista iltapäivälehdistä omisti kokonaisen liitteen lapsen oikeuksien esittelylle marraskuun puolessa välissä. Kyseisessä lehdessä ainoa 12-17 –vuotiaita lapsia käsitellyt artikkeli ei löytynyt liitteestä vaan jutussa, jossa kirjoitettiin kauppakeskuksen teinikarkoittimista. Artikkelissa lapset esiteltiin liikevaihtoa häiritsevänä haittana, joka voidaan häätää kätevästi pois muiden ihmisten tieltä heidän kuuloaistia ärsyttävän äänen avulla, jonka vain lapsi kuulee. Artikkelin kirjoittaja ja sen julkaisija olivat jäälleen kerran unohtaneet lapsen oikeuksien koskevan myös 13-17 –vuotiaita lapsia. Lapsen oikeus julkiseen tilaan siinä missä muillakin ihmisillä on vaan yksi näkökulma siitä, miten lapsen oikeuksien näkökulma unohtuu julkisessa keskustelussa niin kovin usein.

Muistammeko ja muistutammeko aktiivisesti, että lapsen oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita? Ihan samalla tavoin niitä seitsemäntoistavuotiaita äänekkäitä teinejä siellä ostoskeskuksessa kuin pieniä lapsiakin. Vai sallimmeko yhteiskunnan esittää lapset ongelmaryhmänä, joiden kiusaksi voi tehdä julkiseen tai kaupalliseen tilaan karkoittimia. Toteutuuko siinä lapsen oikeuksien edes sopimuksen ensimmäiset kolme pykälää:

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi
Lapsen oikeuden kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.

Lapsen oikeuksien juhlavuonna herääkin kysymys, onko 12-18 –vuotiaista lapsista (joita ammattikielellä kutsumme nuoriksi) tullut yhteiskuntamme toisen luokan kansalaisia, joita ei muisteta edes lapsen oikeuksien juhlavuonna. Ammatillinen nuorisotyö ei ole ollut ongelmakeskeistä enää vuosikymmeniin, miksi siis sallimme julkisuuden edelleen ja erityisesti nyt lapsen oikeuksien juhlavuonna ottaa kyseisen näkökulman nuoria koskeviin artikkeleihin? Onko juhlavuoden aikana kuitenkin keskitytty pääsääntöisesti alle 12-vuotiaiden lasten oikeuksien esille nostamiseen ja unohdettu se vanhin kolmannes lapsista kokonaan?

Tämän vuoksi me päätimme lähteä nuorisotalolle nuorten joukkoon katsomaan miten nuorisotalotyössä voi osallistua lapsen oikeuksien edistämiseen. Kontulan nuorisotalon illassa sitten pohdimme, olemmeko me ollenkaan avuksi täällä ja siten edistämässä lapsen oikeuksia viettämällä 8 h nuokkarilla. Silloin mieleen nousi kollegoidemme ja pitkän linjan nuorisotyötekijöiden kanssa käyty keskustelu koskien nuorisotyön pedagogista osaamista ja ammattilista ohjaajuutta. Nuorisotyön ammatillisuutta on osata huokua läsnäoloa tekemättä mitään erityistä. Olla ja antaa nuorten tuntea, että heillä on siinä aikuinen läsnä, joka kuuntelee ja kuulee.

Ehkä tämän vuoksi lapsen oikeuksien juhlavuonna onkin niin haastavaa nostaa esille ja edistää konkreettisesti vanhempien lasten osallisuutta ja oikeuksia. Nuorten osallisuudessa, kun ei ole kysymys yksittäisistä tempuista tai tapahtumista vaan osallisuuden mahdollistavasta pitkäjänteisestä työstä ja rakenteista. Se läsnä- ja kuulolla olo oli myös meille kahdelle opettajalle kovin haastavaa. Kun olisi pitänyt päästä organisoimaan ja pedagogisoimaan tilanne, että tuntisi olevansa hyödyksi ja tekevänsä jotain. Halu tehdä niitä temppuja, joita voisimme sitten mainostaa eteenpäin hyvinä tekoinamme. Mutta talon lapset (pääosin 14-17 - vuotiaat pojat) hyväksyivät hiljaisen läsnäolomme ja meidän annettiin olla kuulolla. Biliksen ja yazzin peluun ohella vähitellen sitten juttelimme heidän kanssaan tytöistä, koulusta, pojista ja elämästä. Ja kai se on sitä nuorisotyötä omimmillaan ja samalla tärkeää lapsen oikeuksien edistämistä.

Meininkiä oppilaskunnan hallitukseen

2009-12-08T08:40:00.000+02:00

Osuuteni Anna päivä lapselle –kampanjasta hoitui Kauniaisissa Kasavuoren koululla maanantaina 7.12. Sain oppilaskunnan hallituksen päiväksi käyttööni. Päivän aikana pohdittiin nuorten mahdollisuuksia /oikeuksia/velvollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja toimia aktiivisina kansalaisina. Pohjaa haettiin laeista ja Lapsen oikeuksien sopimuksesta.

Yhdessä pohdittiin, miten ja mihin oppilaskunta voi vaikuttaa. Mitä unelma oppilaskunta saisi aikaiseksi ja mitä tämä ihan oikea oppilaskunnan hallitus lähtee tositarkoituksella tekemään. Tärkeäksi asiaksi nousi toisaalta oppilaskunnan toiminnan kirkastaminen ja toisaalta toiminnan reunaehtojen pohtiminen yhdessä henkilökunnan kanssa.

Samalla myös ideoitiin oppilaskunnan ilmettä; logoa, mottoa,… Mottoehdotuksena erottui mm. "Kun haluat hyvää, sano oppilaskunta!" Jos ei muuta, niin ainakin oppilaskunnan hallituksen jäsenten ilme kirkastui ja oma mandaatti alkoi hahmottua. Samalla yhteisen työn vastuunjako saatiin sovittua. Tästä se käynnistyi, liikettä tuskin voi enää pysäyttää! Kiitos teille voimaannuttavasta päivästä!

Eeva Sinisalo-Juha, hankesuunnittelija Annankadulta

Lasten oikeuksia Lepsämän koulun 6. luokkalaisten kanssa

2009-12-07T14:31:00.000+02:00

Vietin Anna päivä lapsen oikeuksille -päivän Lepsämän koululla perjantaina 27.11.2009. Ohjasin ja autoin siellä 6. luokkalaisia. Luokka oli pieni, vain 13 oppilasta. Päivä kesti 6 tuntia (9-15).

Ensimmäisellä tunnilla heillä oli historiaa ja silloin kerroin heille lasten oikeuksista. Olin ottanut internetistä lasten oikeuksien julistuksen 10 kohtaa, jotka esittelin heille. Sen jälkeen he saivat itse tehdä parin kanssa pienen esitelmän, jonka he esittelivät sitten koko luokalle. Keskustelimme, että miten julistukset toteutuvat Suomessa ja muualla maailmassa. Aiheista virisi mielenkiintoisia keskusteluja.

Seuraavilla tunneilla heillä oli normaalisti oppiaineita, kuten matematiikkaa, historiaa ja fysiikkaa. Silloin autoin oppilaita laskuissa ja tehtävien tarkastamisessa. Toimin vähän niinkuin apuopettajana.

Viimeisellä tunnilla heillä oli pikkujoulut, jolloin he palasivat erilaisia pelejä saivat syödä herkkuja. Olin mukana pelaamassa heidän kanssaan bingoa ja muita pelejä. Päivä oli oikein mukava ja antoisa. Oli hienoa antaa yksi päivä lasten oikeuksille ja viettää aikaa heidän kanssaan.

Emilia Lajunen
HUMAK, Nurmijärvi

Esseitä lapsen oikeuksista

2009-12-07T14:13:00.000+02:00

Kurssin aikana jokainen opiskelija kirjoitti prosessikirjoittamisen menetelmällä esseen. Aihe oli rajattu koskemaan lapsen oikeuksia. Alusta asti tiedotettiin, että esseet tulevat osaksi Anna lapselle päivä -projektia ja ne julkaistaan jossakin muodossa.

Kokoonnuimme jakson 2 aikana 6 kertaa. Esseetä työstettiin pienryhmissä siten, että jokaiselle tapaamiskerralle jokaisen opiskelijan piti kirjoittaa omaa tuotostaan eteenpäin ja pienryhmä kommentoi jäsentensä tuotoksia annettujen tutkimusviestinnällisten ohjeiden mukaisesti.

Kurssin viimeisillä lähiopetustunneilla tehtiin postereita ja power point –esityksiä käsitellyistä aiheista.

Valmiita esseitä luettiin ääneen Jyväskylän kampuksen yhteisenä Anna päivä lapselle -teemapäivänä 2.12.09.

Esseissä käsiteltiin seuraavia aiheita:

Kehitysvammaisten lasten oikeudet
Henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen lapsen oikeudet, artikla 23.
”Sota särkee viattoman nuoruuden”
Lasten oikeus lepoon, virkistykseen, kulttuuriin
Artikla 31
Lapsia työssä
Lapsen oikeudet ja media
Lapsen oikeus kasvatukseen
Lapsen koulutus
Huostaanotto
Lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä
Lapsi, kulttuuri, uskonto ja yhteisöllisyys
Lapsen oikeus ajatuksen-, omatunnon- ja uskonnonvapauteen
Lapsi ja uskonto
Uskonnonvapaus osa lasten oikeutta
Oikeus turvalliseen elämään
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
Lasta pitää suojella väkivallalta ja hyväksikäytöltä
”Häväistyt ruumiit, rikotut mielet”
Lasten taloudellinen hyväksikäyttö

Molla Walamies

Kulttuurituotannon yksikkö

Jyväskylän kampus

Humakin yhteiset opinnot: Tutkimusviestintä 1 op, jakso 2

24 opiskelijaa

Satuja, runoja, ja lauluja viittomakielellä Kotilossa

2009-12-07T14:09:00.000+02:00

Valmistun viittomakielentulkiksi 6/2010 ja suuntautumisopintoina
minulla on pedagoginen suuntautuminen. Opintokokonaisuudesta
vastaa lehtori Sirpa Lyytinen, joka ehdotti lastenpäivä toiminnan
toteuttamista tähän kokonaisuuteen kuuluvaksi. Lisäksi sain ideoita
Kuopion Opetustulkkikeskus Oton projektityöntekijältä Krista Koistiselta
siihen kuuluvassa projektiosuudessa, jota olen tekemässä Kuopion
kampuksen Otossa.

Kävin 3.12.2009 tulkkaamassa satuja, runoja ja lauluja viittomakielelle
Koskenpään Kotilossa (=ryhmäperhepäivähoito). Kotilo sijaitse
fyysisesti Koskenpään pienessä kyläkoulussa. Paikalla ihmettelemässä
ja ihastelemassa olivat lapset päivähoidosta, eskarit sekä 1-2
luokkalaiset. Aluksi annoin lapsille mahdollisuuden kysyä minulta
jotakin viittomaa ja/ tai näyttää minulle jonkun osaamansa viittoman.
Lapset olivat reippaita ja heiltä tuli paljon kysymyksiä ja muutama
osasi jo esim. sormittaa oman nimensä. Kävin myös tervehtimässä
isompia (luokat 3-4 ja 5-6).

Luimme sadun "pikkuinen tonttu-ukko", lausuimme runon timanttipuut
ja lauloimme joululauluja (Petteri punakuono, tontun punnitus, porsaita
äidin oomme kaikki...) Kotilossa oli joulukauden avajaiset, joten siksi
näin jouluinen tunnelma. Kaikki tykkäsit paljon käynnistäni, niin lapset
kuin aikuisetkin.

Sirpa Lindén,
HUMAK/ Kuopion kampus

Reppuja ja penaaleja Venäjän Karjalaan

2009-12-07T14:07:00.001+02:00

Jyväskylän kampuksen henkilökunta vahvistettuna Äänekosken Leena Nurmella tempaisi Anna päivä lapselle –kampanjan puolesta keskiviikkona 2.12. Teimme ja kokosimme penaaleja ja koulureppuja vietäväksi Venäjän Karjalaan. Penaaleihin laitoimme viisi lyijykynää, kaksi mustekynää, teroittimen, kumin, heijastimen ja pienen yllätyksen kuten tarroja, ilmapalloja tai tusseja. Koulureppuihin puolestaan kasattiin penaalin lisäksi pyyhe, saippua, hammasharja ja –tahna, vihkoja, piirustuspaperia tai värityskirja, puuvärejä, tusseja, villasukat, lapaset, pipo, kaulahuivi, muovailuvahaa, pelejä tai jokin muu lelu.
Osan tavaroista toimme kotoamme käytettyinä, osa ostettiin kirppikseltä tai kaupasta. Marja ja Molla ompelivat penaalit itse vanhasta sängynpeitosta. Päivän aikana saimme kasaan kymmenen reppua ja lisäksi vielä neljä penaalia sisältöineen.

Päivä sujui leppoisasti ja mukavasti. Kaikille riitti pakkaamista ja muuta tekemistä. Molla ja Hannu lukivat välillä ääneen H09-opiskelijoiden kirjoittamia esseitä, jotka pohjautuivat lasten oikeuksien artikloihin. Näitä esseitä opiskelijat olivat kirjoittaneet Tutkimusviestinnän opintojaksolla. Syvälliset pohdinnat teksteissä saivat ajatuksemme lasten oikeuksiin ja monenlaisiin elämäntilanteisiin eri puolilla maailmaa.

Reput ja penaalit toimitettiin eteenpäin Vaaka ry:lle, joka jakaa reppuja Venäjän Karjalan lastenkoteihin ja kouluihin.

Kampuksen puolesta,
Sanna Pekkinen

Lasten oikeuksien päivä

2009-12-07T11:10:00.000+02:00

Olen Nurmijärven kampuksella ja opiskelen ensimmäistä vuottani yhteisöpedagogiksi. Lähdin toteuttamaan omaa päivääni lasten oikeuksille Hankoon erääseen päiväkotiin. Olin suunnitellut hiukan ohjelmaa esikouluryhmälle, jonka toteutin perjantaina 4.12.2009. Aloitin päiväni lasten kanssa ihan perus tutustumisella ja sen jälkeen kerroin lapsille sadun. Satu kertoi "lastenoikeusasiamiehestä", joka pelasti erilaisessa hädässä olevia lapsia. Lapset olivat tarinasta innoissaan ja sen jälkeen juttelimme lasten oikeuksista vielä hiukan niin, että lapset saivat itse kertoa mitä asiasta tiesivät. Sadusta seurasi sitten lapsille sellainen tehtävä, että jokainen sai piirtää kuvan siitä "lastenoikeusasiamiehestä" sellaisena kuin itse hänet näki:) Piirustuksista tuli hienoja ja lapset olivat teemasta innoissaan. Päivään kuului myös leikkiä yms. ja lopuksi kävimme yhdessä kierroksen, jossa jokainen lapsi sai vuorollaan kertoa itselleen tärkeistä asioista ja siitä mikä esikoulussa on kivaa ja mikä ei. Teimme vielä yhdessä videon, jossa lapsi sai itse kuvata omia jalkojaan ja samalla sanoa jotakin itselle tärkeää. Hiukan ehkä oli jännitystä ilmassa ja yleisimmäksi kommentiksi tulikin: mä tykkään pelata:)

Jeanette Träskelin

Lasten oikeuksia kielellisestä näkökulmasta

2009-12-07T11:06:00.000+02:00

Lapsen oikeuksien sopimuksen 17 artiklassa kiinnitetään huomiota vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten kielellisiin tarpeisiin. Lisäksi 30 artiklassa todetaan, että kielellisiin vähemmistöihin kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan ja käyttää omaa kieltään.

Omalta osaltani kielten lehtorina käytin lasten oikeksien kampanjan suomat kahdeksan tuntia kielelliseen työhön. Olen tehnyt Suomen Partiolaisten vuoden 2010 suurleirin (Finnjamboreen) leirilaulun alustavat käännökset ruotsiksi, englanniksi ja viittomakielelle. Englannin- ja ruotsinkielisiä käännöksiä olen tähän asti tehnyt itsenäisesti, mutta viittomakielistä versiota olen työstänyt yhdessä viittomakielisen partiolippukunta Ahertajien tarpoja- ja vaeltajaikäisten kanssa. Kävin Ahertajien partiokokouksessa 3.12., jossa teimme Ahertajien kanssa yhteistyössä alustavan viittomakielisen version, jonka videoin.

Käännösten työstäminen jatkuu edelleen. Valmiita käännöksiä pääsee ensi kesänä laulamaan n. 10 000 leiriläistä.

Lasten oikeus liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin

2009-12-07T11:03:00.000+02:00

Lapsilla ja nuorilla olisi oltava oikeus liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energian kulutusta lisäävää ja yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa. Fyysinen inaktiivisuus tarkoittaa lihasten vähäistä kättöä tai täydellistä käyttämättömyyttä. Sen jatkuessa pitkään saattaa ilmetä monien elinjärjestelmien rakenteiden ja toimintojen huononemista.

Lasten liikuntaharrastukset luovat luonnollisen ja sopivan pohjan myöhemmille aikuisiän liikuntaharrastuksille. Vanhempien pitää huolehtia siitä, että lapsen liikunnallisen rasituksen ja levon suhde on optimaalinen. Siinä on toki huomioitava myös koulutyön kuormittavuus. Tärkeää on, että lapsi saa liikunnasta hyvää mieltä ja oloa. Toki tähän "hyvinvointioikeuteen" kuuluu myös lapsen muut terveelliset elämäntavat, jotka luovat terveellisen elämän ja hyvän työkyvyn perustan.

Meidän työskentelykohteemme oli eräs aktiivinen ja monipuolinen urheiluseura, joka liikuttaa ympäri vuoden satoja lapsia ja nuoria. Osallistuimme seuran kauden päätösseminaariin ja kävimme sen aikana aktiivisia keskusteluja otsikossa mainituista asioista lasten vanhempien kanssa. Samalla rakensimme ammatillisia yhteistyökuvioita järjestötoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Matti Pesola ja Juha Niiranen, Lohjan kampuksen lehtorit

Satutunti

2009-12-07T11:00:00.000+02:00

Pidimme 2.12.2009 viittomakielelle tulkatun satutunnin Kuopion pääkirjastolla. Päiväkoteja oli informoitu tapahtumasta, mutta kellonaika ei ehkä ollut sopiva, sillä paikalle saapui pienen houkuttelun jälkeen viisi lasta. Olimme valinneet satukirjaksi Disneyn eläinsatuja – kirjan, josta lapset saivat itse valita sadut, jotka halusivat kuulla. Ehdottomiksi suosikeiksi nousivat sadut 101 Dalmatialaista ja Topi ja Tessu, joita ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ahkerasti lukivatkin viimeisen vuosikurssin opiskelijoiden toimiessa tulkkeina. Lapset olivat satujen kuuntelemisesta innoissaan ja olisivat jaksaneet kuunnella vaikka kuinka pitkään. Myös lukijoilla ja tulkeilla oli mukavaa lasten vähyydestä huolimatta, sillä lapset saattoi ottaa huomioon yksilöinä, mikä ei olisi ollut mahdollista jos lapsia olisi ollut paljon.

Terv. Kuopion viittomakielentulkkiopiskelijat ´09 ja ´06

Hauska lastenoikeuksien päivä

2009-12-07T10:57:00.001+02:00

Turun kampuksen henkilökunnan päivä alkoi niin kuin aina tai ei sittenkään! Aamulla emme matkustaneetkaan Turun Kakskertaan Harjattulaan, vaan suuntasimme kulkumme Vanhalle Suurtorille työskentelemään Lastenoikeuksien hyväksi. Olimme päättäneet tehdä pyyteetöntä työtä Turun lapsien hyväksi tavalla, jonka parhaiten hallitsemme ja osaamme eli tapahtumatuotannon ammattilaisina. Onneksi kuitenkin tulevaisuuden ammattilaiset, kampuksemme opiskelijat kantoivat suurimman vastuun päivän onnistumisesta. Tehtävämme oli olla avustamassa lastenjoulutorilla sekä päivystää kampuksen omalla ”Lasten oikeuksien kojulla”, jossa jakaisimme toimintapäivämme ideologista pohjaa tukevaa materiaalia. Manifestoisimme Lastenoikeuksien puolesta näyttävällä tavalla maalaamalla muksujen naamoja iloisen värisiksi ja jakamalla propagandaa.

Talkootyö alkoi hyvin käytännön läheisesti ilman sen suurempaa hyvän tekemiseen liittyvää glamouria. Keittiössä vuodatettiin kyyneleitä, kun pilkottiin sipulia ja muita vihanneksia hernekeiton jykevöittämiseksi ja ulkona värjöteltiin pikkupakkasessa, kun kojuja pystytettiin. Talkooväen henki oli kuitenkin hyvä ja mieli jouluisen iloinen, eikä pikkupakkasista marmatettu. Joulupukki saapui esikuntineen markkinoille ja tontut hyppivät lapsia ilahduttamassa. Jouluista tunnelmaa lisäsi vielä pieni lumisade. Olipa kerrankin mukavaa olla ihmisten ilmoilla tekemässä humakilaisena jotain hyödyllistä! Tämä oli kaikkien mielestä hauska päivä!

Kari Keuru

Aluekoordinaattori
Kulttuurituotannon yksikkö
HUMAK University of Applied Sciences

Lauluhetki tukiviittomin

2009-12-07T10:55:00.000+02:00

Opetustulkkikeskus Otossa oli viikolla 49 neljännen vuosikurssin pedagogiikkaan suuntautunut viittomakielentulkkiopiskelija työharjoittelussa. Lehtori Sirpa Lyytisen ohjeistuksen myötä opiskelija toteutti Pedagogiikka työelämässä 1 -opintojaksoon kuuluvana Anna päivä lapselle -kampanjan Oton projektityöntekijän kanssa Kuopiossa Tuuliviirin päiväkodilla 4.12.2009.

Päiväkodilla oli kaikkien ryhmien yhteiset joululaulajaiset, jossa me viitoimme lauluja tukiviittomin. Laulujen nimet olimme pyytäneet etukäteen harjoittelua varten. Jokainen päiväkotiryhmä oli valmistellut oman lauluesityksensä, joita he esittivät toisilleen. Joidenkin ryhmien esitykset olivat lauluja ja osa laululeikkejä, joissa lapset leikkivät mukana. Välillä lapset seurasivat kiinnostuneina meitä ja lähtivät jopa mukaan viittomaan. Myös päiväkodin henkilökunta huomioi ja otti mallia meistä: muutamissa lauluissa koko sali viittoi ja lauloi yhdessä. Tunnelma oli mukavan jouluinen ja hetki oli antoisa meille kaikille osallistujille. Koimme, että meidät otettiin vastaan lämpöisesti ja innolla niin lasten kuin henkilökunnankin osalta. Lauluhetken jälkeen yhden päiväkotiryhmän lapset kyselivät innoissaan meiltä erilaisia viittomia. Päivästä meille jäi erittäin hyvä mieli ja tunsimme, että todellakin annoimme hetken lapsille.

Outi Turkki

viittomakielen tulkkiopiskelija -06, Kuopion kampus

Krista Koistinen

projektityöntekijä, Opetustulkkikeskus Otto, Kuopion kampus

Lasten oikeudet esillä nuorisotalo Vintissä

2009-12-07T10:52:00.000+02:00

Perjantaina 27.11. Klo: 19.00 Avautuivat ovet nuorisotalo Vintissä, Hyvinkäällä. Perjantai illan ohjelma ei ollutkaan ihan sellaista kun nuoret olivat siihen tottuneet. Perjantain talolla oli tärkeä teema esillä: Lasten oikeudet. Illan toiveena oli saada nuoret tietoiseksi siitä että heillä on omat oikeudet, jotka eivät ikävä kyllä kuitenkaan toteudu suomessa, saati sitten ulkomailla.Toinen tärkeä illan teema oli se, että nuoret tullaan huomatuksi ja että he saavat tehdä asioita, illasta ei ollut tarkoitus tulla "opetumaista luentoa". Illan ohjelma oli monipuolinen, luvassa oli lastenoikeus aiheista tietokilpailua, pipareiden paistoa ja illan ohjelman kruunasi bändi: Hey heather.

Illan ohjelma sujui rauhallisissa merkeissä ja nuorten innotus oli iloista huomata. Illan aikana paistettiin monet piparit, jotka sai myös koristella. Lasten oikeus tietokilpailu keräsi myös mukavasti osallistujia ja tietokilpailusta nuoret saivat myös itselleen mukavan tietopläjäyksen, siihen mitä lastenoikeudet edes ovat. Kysymyksiin tiedettiin hyvin vastauksia ja parhaimmat vastaukset tulivat kysymykseen: "Miksi lastenoikeudet eivät vielä toteudu kaikkialla maailmassa?" johon nuoret saivat vastata vapaasti ja vastausten oivalluksia oli riemastuttavaa lukea.

Illan aikana talolla oli n. 55 nuorta, ja uskon että näille nuorille jäi monia asioita mieleen ja tärkeintä illassa oli se että nuoret pääsivät itse tekemään ja näkemään asioita, ja toivottavasti sitä kautta myös oppimaan mitä lastenoikeudet ovat ja mitä ne merkitsevät. Asiat tuntuvat itsestään selviltä ja yksiselitteisiltä mutta sitä ne eivät kuitenkaan aina ole. On tärkeää että asioista puhutaan ja ajatuksia tuodaan esille. Tärkeää on myös että negatiivissävytteisiin kommenteihin puututaan, ja koitetaan keskustelun kautta avata kommentteja.

Lasten oikeus teema tulee pysymään nuorisotalo illoissa tärkessä osassa, koska antavathan lasten oikedet itsessään vahvaa pohjaa koko nuorisotyölle.

Tiedä oikeutesi!

Saila Holm, Yhteisöpedagogi opiskelija
Nurmijärven Kampus

Teatteria nuorille!

2009-12-07T10:51:00.001+02:00

Via teatteri tarttui YK:n lastenoikeuksien 20- vuotisjuhlaan tekemällä näytelmän ylä-asteikäisille. Via teatteri on perustettu vuonna 2009, jossa aktiivijäseniä on 11, iältään 20-25-vuotiaita teatterinharrastajia. Teatteriryhmämme toimii itsenäisesti Pohjois-Haagan nuorisotalon (Nuorisokahvila Clubi) tiloissa. Näytelmää pohjustettiin tekemällä kyselylomake nuorisotalon kävijöille, jossa selvitettiin miten nuoret kokevat tiettyjen YK:n lastenoikeusjulistuksessa olevien artiklojen toteutumisen omassa elämässään. Kyselyyn saimme useita vastauksia, joissa tuli ilmi nuorten kokemuksia mm. syrjinnästä ja ennakkoluuloista. Käsikirjoittaja-ohjaajamme Antero Sälpäkivi kirjoitti niiden pohjalta näytelmän Sininen huone.

Näytelmä kertoo neljästä nuoresta, jotka ovat joutuneet tahtomattaan siniseen huoneeseen. Nuorilla on erilaisia perhetaustoja ja ongelmia, ja yksi nuorista on liikuntarajoitteinen. Nuorten mieltä ja alitajuntaa ohjailevat salaperäiset Segot, jotka aiheuttavat konflikteja ja ennakkoluuloja nuorten välillä. Näytelmän edetessä paljastuu kipeitäkin asioita nuorten elämästä, mutta lopussa kaikki toimivat yhdessä päästäkseen sinisestä huoneesta ulos. Projektin toteuttamiseen käytimme puolitoista kuukautta, jonka aikana työstimme tekstiä yhdessä käsikirjoittajan kanssa ja harjoittelimme kaksi kertaa viikossa Pohjois-Haagan ja Haagan nuorisotaloilla. Kaiken lavastuksen saimme lainattua mm. Työväen akatemialta. Loppuvaiheessa teimme julisteita ja flyereita, jotka jaoimme Helsingin kouluihin ja nuorisotaloihin. Saimme paljon apua Pohjois-Haagan nuorisotalolta, jonka henkilökunta myös aktiivisesti mainosti näytelmäämme kävijöilleen ja muille nuorisotaloille. Lisäksi olimme yhteydessä Operaatio Pulssin toiminnanjohtajaan, joka myös markkinoi näytelmäämme sitä kautta. Lisäksi tiedotteita lähetettiin myös paikallislehtiin ja verkkosivustoille.
Näytelmän ensi-ilta pidettiin Nuorisokahvila Clubilla 2.12 klo. 19.00. Näytelmä oli maksuton kaikille ja ikä-rajaksi päätettiin K-13.

Paikalle saapui yllättävän moni nuori ja lisäksi teatteriryhmän ystäviä ja tuttuja. Esitys meni loistavasti ja saimme hyvää palautetta nuorisotalolta. Nuoret kommentoivat esitystä seuraavasti; "erilainen" , "hyvää teatteria" ja "olisi voinut katsoa enemmäkin". Lisäesityksiä on jo sovittu. Yhteistyömme nuoristalolla siis jatkuu. Kiitoksen ansaitsee teatteriryhmämme, jonka jäsenet olivat alusta alkaen innostuneita projektista ja vaikka näytelmä toteutettiin tiukalla aikataululla, niin jokainen antoi täyden panoksen projektille. Erityiskiitokset menevät myös Pohjois-Haagan nuorisotyöntekijöille, Ialle ja Peksille, jotka olivat joustavia harjoitusten kanssa, ja opastivat kaikessa mahdollisessa valojen käytöstä markkinointiin asti.

Itselleni projekti oli mitä mieluisin. Oli hienoa että projektilla oli tavoite, ja se oli saada mahdollisimman paljon nuoria katsomaan esitystä ja sitä kautta myös innostumaan teatterista. Toivon että Via teatteri omalta osaltaan edesauttoi tätä tavoitetta.

Sari-Anne Lindsten
Kulttuurituotanto/ Kauniainen

Päätösgaala Twitterissä

2009-12-07T10:47:00.002+02:00

HUMAKin Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjan päätösgaala tweetataan 7.12.09 #humak_aplo #humak

Lasten oikeuksista eteenpäin

2009-12-03T14:08:00.001+02:00

Maarit Kuikka

Suomeen saatiin lapsiasiainvaltuutettu edistämään oikeuksien toteutumista. Mitä rakenteita tarvitaan seuraavaksi?

- Suomeen saatiin pitkän ’taistelun’ ja odotuksen jälkeen lapsiasiavaltuutettu, joka on tarttunut työhön määrätietoisesti ja saanut lyhyessä ajassa paljon hyviä asioita aikaan. Tarvitaan riippumaton toimija, jolla on riittävät resurssit keskitetysti monitoroida lapsiin kohdistuvaa työtä ja lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa kansallisella tasolla.

- Olen Euroopan neuvostossa työskennellessäni tutustunut paremmin Iso-Britannian ”Every Child Matters” – ohjelmaan, jota vuonna 2004 voimaan tullut lapsia koskeva lainsäädäntö tukee. Ohjelma velvoittaa jokaista kuntaa perustamaan ns. ”lastensuojelulautakunnan” (children’s safeguarding board), jonka jäsenenä on paikallinen poliisi, sosiaalityöntekijä ja terveysalan ammattilainen. Muutamat kunnat ovat myös ryhtyneet kutsumaan lapsia ja nuoria po. ryhmän jäseniksi.

- Tämäntyyppinen rakenne muistuttaa minua keskustelusta, jota Suomessa on käyty varhaiseen puuttumiseen ja varhaiseen tukeen liittyvissä kysymyksissä. Moniammatilliset työryhmät ovat keskeisessä asemassa varhaisen puuttumisen parissa tehtävän työn onnistumiseksi. Kuntien lapsia ja nuoria koskevien hyvinvointisuunnitelmien laatiminen ja toteutus hyötyisivät myös tämäntyyppisen rakenteen olemassaolosta.

Minkä koet työssäsi olevan nyt sellainen epäkohta, johon joka maassa tulisi ottaa aktiivisempi ote; lapset sodassa, lapsikauppa, lapsiprostituutio, lapsipornografia?

- Lapsiin kohdistuva kaikenmuotoinen väkivalta on vääryys, johon ei löydy ihmiskunnasta oikeutusta. Asennemuutos on aloitettava jostakin, joten jos minulla olisi kaikki valta, kieltäisin lasten ruumiillisen kurituksen. Myös ja ennen kaikkea kodeissa. Ehkä tätä kautta päästäisiin tilanteeseen, jossa ilmiöt kuten lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsikauppa saataisiin juurineen kitkettyä.

Ovatko lasten oikeudet enemmän aikuisten kuin lasten asia?

- Hyvä kysymys. Jotta lapsi oppii tuntemaan oikeutensa, aikuisten pitää kertoa lapsille heidän oikeuksistaan ja tukea lapsia puolustamaan oikeuksiaan.

Humakin koko henkilökunta ja opiskelivat on sitoutettu edistämään lasten oikeuksia työpanoksellaan ja opintoihin kytkemällä. Onko tällaista työ- ja opiskelupaikkakytköstä paljonkin?

- Luonnollisesti kaikki lapsikysymyksissä toimivat tahot edistävät lapsen oikeuksia työllään ja toiminnoillaan. Jos näin ei ole, silloin on jotakin pahasti pielessä. LOSin tulisi olla kaikkien lapsen puolesta puhuvien ja toimivien selkäytimessä!

- Suomi on saanut YK:n Lapsen oikeuksien komitealta huomautuksen ihmisoikeuskasvatuksestaan, joka ei maassamme ole riittävää. On monta ainetta ja teemaa, johon lapsen oikeudet kuuluvat.

- Yksi Euroopan neuvoston keskeisistä toiminnoista on ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen tukeminen. Järjestöllä on runsaasti erinomaista aineistoa, jota Suomessa voitaisiin käännättää ja jakaa koulujen käyttöön.

Mitä odotat jatkolta?

- Vastuualueeni Euroopan neuvoston ohjelmassa ”Building a Europe for and with children” (Rakennetaan Eurooppaa lapsille ja yhdessä lasten kanssa) on juuri tuo sana ’kanssa’. Kehitämme parhaillaan Euroopan neuvoston työtä edistääksemme lasten oikeutta tulla kuulluksi häntä itseään koskevissa asioissa myös omissa toiminnoissamme. Työn tukena on vasta perustettu asiantuntijaryhmä, jonka kanssa suunnitellaan toimenpiteitä ”kestävän ja tarkoituksenmukaisen” (sustainable ja meaningful) lasten osallisuuden tukemiseksi niin Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa kuin järjestön sisällä. – Haaste on mittava.

- Mitä kauemmin teen työtä lapsen osallistumisoikeuksien edistämiseksi, sitä enemmän suorastaan ärsyynnyn keskusteluista, joissa keskitytään määrittelemään lasten osallisuutta ja teoretisoimaan sitä. YK:n yleissopimus ja ennen kaikkea vasta ilmestynyt YK:n yleiskommentti 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi ovat mielestäni erinomainen teoreettinen viitekehys, ja jälkimmäinen jopa käytännön työkalu kaikille, jotka haluavat lähteä tekemään työtä lasten osallisuuden edistämiseksi. Teoretisoinnilla ja määrittelyillä tuhlataan aikaa, tarvitaan käytännön tekoja! Totta kai, on yhdessä sovittava periaatteista, tavoitteista ja keinoista, joilla työtä lähdetään tekemään, mutta se on tehtävä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Eli se ensimmäinen askel on vain otettava..

Maarit Kuikka on toiminut aiemmin mm. Lastensuojelun Keskusliiton kv-asiain päällikkönä. Vuodesta 2008 hän on edustanut Suomen lapsipolitiikkaa Euroopan Neuvostossa Strasbourgissa.

Häntä haastatteli Strasbourgissa 25.11.2011 Riitta Kemppainen-Koivisto Tornion kampukselta.

Leikkiä ja askartelua pakolaisten vastaanottokeskuksessa

2009-12-02T09:28:00.002+02:00

Lasten oikeuksiin liittyen päätti kulttuurituottajaopiskelijaryhmämme lehtori Terhi Dahlmanin johdolla järjestää leikki- ja askartelutuokion pakolaislapsille. Tilaisuus toteutettiin perjantaina 27.11. Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa Helsingissä. Olimme suunnitelleet ohjelmaksi suomalaisia leikkejä musiikin tahdissa, rytmisoitinten askartelua sekä lahjojen jakoa. Lahjat olivat vanhoja leluja, vaatteita ja kirjoja, joita kukin oli kerännyt. Keräystä oli järjestetty myös eräässä päiväkodissa, mistä saatiin viisi kassillista tavaraa lasten vanhemmilta. Koska kohderyhmämme ei osannut suomea eikä englantia, piti ohjelma suunnitella sellaiseksi, että kieli ei olisi toteutuksen kannalta olennainen. Niinpä valitsimme lastenlauluja, joihin sisältyi paljon leikkiä ja koreografiaa, ja varmuuden vuoksi piirsimme fläppitaululle kuvitusta lauluihin. Mukaan toteutukseen lähti myös opintosihteeri Mervi Tuominen, joka lupautui esittämään "Täti Moonikaa" samannimisessä laulussa. Lehtori Antti Pelttari tuli niinikään mukaan ja järjesti animaatiopajan vastaanottokeskuksen hieman isommille lapsille.

Perillä vastaanottokeskuksessa saatoimme todeta, että virikkeille oli tosiaan tarvetta, sillä paikka oli ankeahko, eikä lapsilla ollut mahdollisuutta mennä ulos leikkimään. Vierailumme tuntui olevan tervetullutta vaihtelua, sillä jo heti saapumisemme jälkeen, leikkitilaa valmistellessamme, kävivät innokkaimmat lapset ovella koputtelemassa. Aluksi paikalle tuli muutama lapsi, jotka alkoivat innoissaan askarrella soittimia. Kun musiikki laitettiin taustalle soimaan, alkoi mukaan pikkuhiljaa kerääntyä lisää lapsia ja muutamia vanhempiakin. Askartelu olikin mieleistä puuhaa, sillä puolen tunnin kuluttua, kun päätimme aloittaa leikit, eivät kaikki lapset malttaneetkaan lopettaa vaan jäivät mieluummin askartelemaan. He olivat reippaita ja osasivat pyytää elekielellä apua sekä esittelivät ylpeinä askartelutöitään. Paikalla oli n. 25 pakolaislasta. Meille kerrottiin, että talossa oli kaiken kaikkiaan 51 lasta, joten oli ihan hyvä, että vain osa oli mukana, niin kaikille riitti aikaa.

Leikkihetki aloitettiin "pää, olkapäät…" –leikillä, joka innosti kaikkia. Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, lapset tulivat mielellään meitä matkimalla mukaan. Myös fläppitaulun kuvat näyttivät kiinnostavan heitä. Tilanne äityi ehkä jopa hieman kaoottiseksi, ja muutamia leikkejä päätimme suosiolla jättää pois, kun alkoi tulla liian levotonta. "Täti Moonikamme" jakoi lapsille karkkeja, ja lopuksi lauloimme joululauluja ja jaoimme leluja ja kirjoja joulupukkinuken avulla. Lelut olivat menestys, ja parhaista tahtoi tulla jopa kiistaa.

Oli hienoa olla mukana järjestämässä hauskaa vaihtelua lapsille, jotka ovat joutuneet kokemaan kovia ja joiden elämässä ei nykyisellään kovin paljon iloa taida olla. Kaikesta näki, että leikkituokiomme oli tervetullut. Lasten vanhemmatkin vaikuttivat tyytyväisiltä, ja eräs heistä jopa kuvasi koko session kännykkäkameralla. Tunnelma oli lämmin ja avoin, ja lapset tuntuivat todella pitävän visiitistämme. Päivä oli vaiheikas, ja tapahtumasta jäi varmasti kaikille hyvä mieli. Heti seuraavana päivänä saimme kiitollista palautetta myös vastaanottokeskuksen ohjaaja Satu Koskinen-Kellmanilta, joka kertoi, "etteivät lasten silmät ole aiemmin loistaneet niin" ja että toimme iloa ja toivoa paremmasta näille pienille ihmisille. Kerrankin oli kuulemma kunnioittavaa ja lasten tarpeet huomioivaa ohjelmaa. Se oli varsin mukava kuulla!

Anni Ojala, Outi Salo, Vilma Pietilä, Jonna Musman

Kulttuurituotannon koulutusohjelma

Kauniaisten kampus

Lasten oikeudet esille sarjakuvan voimin

2009-12-02T09:19:00.000+02:00

Työskentelen opintojeni ohessa Pasilan nuorisotalolla, missä käy päivittäin 40- 50 nuorta. Kävijäkunta on pääsääntöisesti poikavoittoista ja pienryhmätoimintaa talollamme saisi olla enemmän. Perinteiseen Hyvisviikkoon 24.11-30.11 liittyen järjestettiin sarjakuvakilpailu, josta innostuneena aloin kasata taloltamme porukkaa osallistumaan kilpailuun. Kilpailun aiheena oli lasten oikeudet ja niihin liittyvät artiklat, joista yksi tai useampi tuli sarjakuvan kautta kerrotulla tarinalla tuoda esiin. Sain kasaan viiden henkilön ryhmän, joka koostui 16-17- vuotiaista pojista. Pojat pitivät kerhosta paljon ja kaksi ensimmäistä kertaa to 29.10 ja to 5.11 käytettiin tarinan miettimiseen. Saimme aikaan hyvää keskustelua lasten oikeuksista.

Tarinasta muodostui kantaaottava, nuorten näkökulmasta kerrottu, hyvinkin raaka kuvaus huumeiden käytön seurauksista. Tarinan piirtäminen aloitettiin toisella kokoontumiskerralla, mutta valmista sarjakuvaa ei koskaan saatu aikaan. Porukan oli määrä kokoontua 4 kertaa, joista kaksi viimeisintä jäi toteutumatta. Ilmeisesti tämä kyseinen poikaporukka äänesti jaloillaan ja jätti tulematta talolle parin viikon ajan, kun jouduimme pitämään taloa kiinni yhden illan sairastapauksien vuoksi. Samalla he jättivät tulematta myös sarjakuvakerhoon.

Kokoontumiskertojen suunnittelu vei aikaa ja kävin kaksiosaisen sarjakuvanohjauskurssin, jotta osaisin ohjata oikeaoppisesti. Vaikka viimeisten kokoontumiskertojen peruuntuminen harmittaa, en silti tunne tehneeni turhaa työtä. Olen iloinen, että sain osallistettua poikia edes vähän. He käyttivät omaa vapaa-aikaansa ja kokoontuivat kanssani samaan tilaan kahtena iltana yhteensä kolmen tunnin ajan. Noilla kerroilla saimme viriämään vaikuttavaa keskustelua tärkeistä asioista. Kilpailu jäi tällä kertaa väliin, mutta kilpailun varjolla saatiin aikaan jokin muistijälki nuorille aiheesta, jolle ei koskaan voi uhrata liikaa ajatuksia.

Heidi Häkkinen

Kulttuurituottajaopiskelija

HUMAK / Kauniaisten kampus

Lapsen oikeus kulttuuriin

2009-12-02T09:16:00.003+02:00

Sain tehtäväkseni olla Kulttuurituotannon yksikön organisaattori Lapsen oikeuksien päivän projektissa. Suunnittelimme Jänu:n Riikka Jalosen kanssa yhteisen gaalan HUMAKin Etelä-Suomen kampusten opiskelijoille. Pääesiintyjän (Jukkapoika & Dj) saannissa ja julisteen suunnittelussa meitä auttoi Antti Pelttari. Sain koottua neljän hengen työryhmän toteuttamaan gaalaa toimintakeskus Happeen. Gaalassa on tarkoitus esitellä erilaisin keinoin toteutettuja tempauksia Lapsen oikeuksien edistämiseksi. Nelli Sahlman otti hoitaakseen lavan ohjelman, Riina Korhonen tiedotuksen, markkinoinnin & sponsorisuhteet, Juha Kokkonen tekniikan ja Hannele Venho yleisen koordinoinnin ja juoksevista asioista huolehtimisen. Itse järjestin työryhmän tapaamiset ja koordinoin työnjakoa. Hapessa yhteistyöhenkilömme oli Pirjo Mattila.
Tiedotin Lapsen oikeuksien päivän suunnitelmista kaikille kulttuurituotannon kampuksille, mietimme mahdollisia esimerkkitoteutuksia, pidin yhteyttä HUMAKin viestintäsuunnittelijaan, anelin rahaa tapahtuman järjestelyihin koulutusjohtajaltamme Katri Kaalikoskelta ja yritin Kauniaisten kampuksella innostaa lehtoreita ottamaan jo tehtyihin toisen jakson lukujärjestyksiin mukaan tämän tärkeän asian.

Varsinaisen ruohonjuuritason toteutukseni tein organisoimalla Kyläsaaren vastaanottokeskukseen pakolaislapsille toimintatuokion, jossa lauloimme perinteisiä suomalaisia lastenlauluja, leikimme leikkejä, askartelimme soittimia ja leikkasimme paperista lumihiutaleita. Sain mukaani viisi mahtavaa naista; Outi Salon, Vilma Pietilän, Jonna Musmanin, opintosihteerimme Mervi Tuomisen ja Anni Ojalan, joka ei tosin päässyt mukaan vastaanottokeskukseen, mutta oli mukana suunnittelemassa kanssamme. Antti Pelttari oli mukanamme ja toteutti toisessa tilassa samaan aikaan animaatiokurssin hieman vanhemmille lapsille. Olimme keränneet kierrätysleluja, vaatteita ja askartelutarvikkeita, jotka jaoimme tuokion päätteeksi.

Vastaanottokeskuksen ohjaaja Satu Koskinen-Kellman kiitteli meitä kauniisti ja kertoi, ettei lasten silmät olleet aiemmin loistaneet niin kuin loistivat tuona pimeänä marraskuun perjantaina. Tuntui hyvältä tietää ilahduttaneensa ankeassa tilanteessa olevia lapsia!

Edistämäni Lapsen oikeudet olivat:
31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
32. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta.

Terhi Dahlman
Kulttuurituotannon lehtori
HUMAK Kauniainen

Varainkeräys Bolivian lapsille

2009-12-02T09:07:00.001+02:00

Marraskuun viimeisenä päivänä neljä HUMAKin työntekijää puki ylleen Yhteiset lapsemme ry:n liivin, otti keräyslippaan käteensä ja lähti kiertelemään Helsingin keskustan katuja. Anne Holopainen, Tarja Kuula, Reijo Viitanen ja Elsi Vuohelainen olivat päättäneet vastata järjestön HUMAKille antamaan yhteistyötarjoukseen ja osallistua vapaaehtoisena Yhteiset lapsemme ry:n varainhankitatyöhön. Hanna Laitinen vastasi haasteeseen keräämällä viikonvaihteessa varoja Riihimäellä.

Yhteiset lapsemme ry tukee bolivialaista Defensa de Los Niños –järjestöä, joka tekee työtä Bolivian lasten oikeuksien puolesta. Yleisenä ongelmana Boliviassa on lapsityövoiman käyttö esimerkiksi kaivoksissa. Tavoitteena on helpottaa perheiden taloudellista ahdinkoa, jotta lapsille jäisi mahdollisuus koulunkäyntiin.

Yhteiset lapsemme ry saa Suomen ulkoasiainministeriöltä tukea kehitysyhteistyöhankkeelleen, mutta 15 prosenttia hankkeen kustannuksista on vuosittain katettava omarahoituksella.

Varainkeräys otettiin hyvin vastaan Helsingin kaduilla; keräys tuotti yli 300 euroa. Summa toimitetaan kokonaisuudessaan Defensa de Los Niños –järjestölle. Myös kerääjille päivä tarjosi positiivisen kokemuksen. Lasten oikeuksista ja lastensuojelutyöstä virisi kadulla mielenkiintoisia keskusteluja ja monet olivat aidosti kiinnostuneita niin Yhteiset lapsemme ry:n toiminnasta kuin kansainvälisestä yhteistyöstäkin.

Reijo Viitanen

lehtori

Mitä sulle kuuluu? Taidepajoja nuorisokahvilassa

2009-12-02T09:05:00.001+02:00

Suunnittelimme Lapsen oikeuksien päivälle teemaillan Curly Ry:n nuorisokahvilaan Tikkurilaan. Kahvilan vakioporukka on 12 - 18 -vuotiaita taustoiltaan monikulttuurisia nuoria. Teemailta alkaisi yhteisellä pohjustuksella jossa katsoisimme paikallisen nuorten mediaryhmän tekemän videokirjeen Kambodzaan, siellä lasten oikeuksia ajavalle nuorisoryhmälle. Tämän jälkeen nuoret saisivat valita mieleisensä työpajan, jossa lapsen oikeuksia käsitellään taiteen avulla.

Improvisaatiopaja – jossa ohjaajina toimi neljä Työväen akatemian teatterilinjan opiskelijaa. Tuotosten kuvaamista varten pajalla oli käytössä videokamera ja jalusta.

Valokuvauspaja – jossa kuvitetaan lapsen oikeuksia valokuvin. Pajalla oli käytössä kaksi digijärjestelmäkameraa ja valot.

Taidepaja – jossa kuvitetaan sopimuksena artikloja tauluiksi. Materiaaleina kartonkia, kankaita, paljetteja, villalankaa, liimaa, saksia ja värikyniä.

Ripustimme kahvilan seinille UNICEFilta saamiamme julisteita joissa on kuvitettuna ja kansantajuisesti lapsen oikeuksia. Nämä toimivat somisteena sekä mallina nuorten omille tuotoksille. Jokaiseen pajaan olimme valinneet myös omat sopimusartiklat joista olisi helppo valita haluamansa lapsen oikeus kuvitettavaksi. Illan päätteeksi kokoonnuttaisiin katselemaan pajojen aikaansaannoksia. Taidepajan taulut oli tarkoitus nostaa seinälle näyttelyksi ja valokuvauspajan kuvat kehittää ja koota nekin näyttelyksi joka saisi jäädä kahvilaan joksikin aikaa.

Meillä oli tiedossa riski, että kahvilaan ei tulisi ketään tai että se olisi niin täynnä, että osa olisi käännytettävä ovelta pois. Ilmoittelimme teemaillasta jonkin verran. Maininta oli mm. Vantaan sanomissa.

Mutta yhtään nuoria ei tullut paikalle ja viimeistään siinä vaiheessa, kun saimme tietoa läheisen kauppakeskuksen joulunavauksesta, tiesimme jääneemme teatterin, sirkuksen ja ilotulituksen varjoon. Teimme kuitenkin itse tauluja ja kuvasimme improja jotka jätimme kahvilaan. Myös UNICEFin julisteet jäivät seinille. Ohjeistimme henkilökuntaa aiheen käsittelyyn ja toivoimme, että materiaalin pohjalta syntyisi keskustelua tai toimintaa.

Heidi Yli-Yrjänäinen, Anna Kauppinen, Katriina Lampinen, Aino-Mari Ryökäs, Antti Kojo, Senja Muhonen

Kuokkalan koulun OhjausLaturi

2009-12-01T14:49:00.002+02:00

Kuokkalan koulun OhjausLaturi

Meidän ryhmämme toimi marraskuun alussa muutaman päivän Jyväskylässä Kuokkalan koululla. Mitä oikein teimme siellä? Potkaisimme käyntiin Ohjaus- ja tiedotuspiste OhjausLaturin, jonka tarkoituksena olisi toimia koulun sisällä nuorten (erityisesti ysien) neuvontapisteenä.

Lähdimme liikkeelle kyselemällä yseiltä yleisiä fiiliksiä ja mistä he ehkä haluaisivat lisää tietoa. Mitä ysit sitten toivoivat OhjausLaturilta? Tietoa terveydestä, ihmissuhteista, koulusta, apua valintoihin, kuuntelemista, ohjausta ja tukea.

Viikkoa myöhemmin 13.11.09 järjestimme Ohjaus- ja tiedotuspiste OhjausLaturin avajaiset, johon olimme kutsuneet erityisesti kaikki ysit, mutta avajaiset olivat tietysi avoimet myös kaikille muille koulun oppilaille ja henkilökunnalle. Avajaisien yhteyteen kasasimme pienimuotoisen näyttelyn hyvinvoinnista (harrastuksista, unen merkityksestä, ruoasta, energiajuomista ja jatko-opiskelusta). Olimme paikalla avajaisten ajan juttelemassa ja jakamassa tarjolla olleita kaurakeksejä.

Ryhmämme toivottaa hyvää jatkoa OhjausLaturille ja Kuokkalan koulun nuorille! Toivottavasti nuoret ottavat OhjausLaturista kaiken hyödyn irti!

Jenni Kuitunen, Eeva Paajoki, Marjo Boman, Reetta Niskala, Annika Ojala (HUMAK/ Äänekosken kampus)

Jukka Poika esiintyy Anna päivä lapsen oikeuksille –gaalassa

2009-12-01T14:47:00.002+02:00

Humanistisen ammattikorkeakoulun Kauniaisten, Lohjan ja Nurmijärven kampukset järjestävät Anna päivä lapsen oikeuksille –kampanjan palkintogaalan 7. joulukuuta 2009 nuorten toimintakeskus Hapessa, Helsingissä.

Suosittu Suomireggaen sanansaattaja Jukka Poika on tapahtuman pääesiintyjä.

Gaalassa kampanjaan osallistuneet Kauniaisten, Lohjan ja Nurmijärven kampusten opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet esittelevät toteutuksiaan ja yleisö äänestää parhaan esityksen 1000 euron lahjakortin voittajaksi.

Gaala järjestetään 7. joulukuuta 2009 klo 10–18 nuorten toimintakeskus Hapessa, osoitteessa Sörnäisten rantatie 31. Kaikki HUMAKin opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet ovat tervetulleita gaalaan. Tapahtuma on maksuton.

Humanistinen ammattikorkeakoulu lasten oikeuksien asialla

2009-11-30T10:02:00.010+02:00

Tohina torstai from HUMAK on Vimeo.

Tornion humanistisen ammattikorkeakoulun toisen vuoden opiskelijat käärivät hihansa lastenoikeuksien nimissä 29–30.10.2009. Opiskelijat pääsivät toteuttamaan erilaisia tapahtumia, joissa yhdistävänä teemana olivat YK:n lastenpäivä sekä lasten oikeudet.

Opintojaksovastaava, yliopettaja Lea Leminaho, toteaa erityiskasvatuksen opintojakson antavan opiskelijalle mahdollisuuden arvioida omia ennakkoluuloja ja asenteita ns. erityisryhmiä kohtaan. Leminahon mielestä jo kieli luo erityisyyttä ja erilaisuutta:

Sanojen kautta luomme maailmaa.

Opintojaksoon kuuluu teoriaa ja toiminnallinen osio, jossa ohjataan ryhmää toiminnallisin ohjausmenetelmin. Leminaho toteaa, että ohjausta suunnitellessa tulee huomioida ohjattavien tarpeet, odotukset, resurssit ja kokemusperäisen tiedon huomioiminen. Hän korostaa, että asiakaskeskeisyys näkyy asiakkaan ja ohjaajan välisenä yhteistyökumppanuutena, jonka perustana toimii kunnioitus ja luottamus. Asiakaslähtöisyys on kuuntelemista ja dialogisuutta. Leminahon mukaan ohjattavalle on tärkeää ohjaajan läsnäolo, ohjaus ja rauhallisuus: ei kiirehditä vaan ollaan tässä ja nyt. Ohjaustyössä ohjattava on kokonaisuus fyysisine, psyykkisine ja sosiaalisine tarpeineen. Yhteisöpedagogin työväline on ohjaustaito. Tässä ohjaustilanteessa lisäksi ilmaisukyky ja itsenäiseen toimintaan kykeneminen ovat harjoituksen alla.

Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi

, kiteyttää Leminaho.

Erityiskasvatuksen opintojaksossa opiskelija omaksuu perustietoja eriasteisista sosiaalisista, psyykkisistä ja fyysisistä toimintakyvyistä ja tuntee erilaisia näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevista yksilöistä. Opiskelija ymmärtää opintojakson jälkeen erityiskasvatuksen ja erityisohjauksen arvopohjan, merkityksen ja lähtökohdat. Lisäksi opiskelija saa omakohtaisen näkemyksen erityistä tukea tarvitsevasta kohderyhmästä.

Yllä esitellyn teeman nimissä yliopettaja Lea Leminaho innosti opiskelijansa toteuttamaan toimintailtapäivän Ammattiopisto Luovin opiskelijoille. Lisäksi opiskelijat järjestivät toimintapäivän Meän Talon mesta-projektilaisille, samaa lastenoikeuksien teemaa mukaillen. Leikit ja mukava yhdessäolo asettuivatkin hyvin luontevasti toimintapäivien keskeisimmiksi aiheiksi.

Molemmat päivät olivat erittäin onnistuneita, niin osallistujille kuin järjestäjillekin. Tapahtumat järjestäneet opiskelijat sanovat, että on sanoinkuvailemattoman hienoa huomata se riemu, joka välittyy toisesta ihmisestä, etenkin kun tietää itse vaikuttaneen asiaan. Opiskelijat ovatkin sitä mieltä, että meidän kaikkien tulisi kantaa kortemme kekoon toistemme auttamisessa ja huomioimisessa. Auttamisen ei tarvitse olla suurta ja mahtavaa, vaan hyvän mielen toiselle saa aikaan hyvin pienellä vaivalla. Opiskelijat kannustavatkin kaikkia kynnelle kykeneviä vapaaehtoisen auttajan rooliin, sillä meillä kaikilla riittää annettavaa ja tarvitsijoita varmasti löytyy. Ollaan yhdessä ihminen ihmiselle. Annetaan lähimmäiselle iloinen hetki – parempi päivä. Näin olemme askeleen lähempänä parempaa ja suvaitsevaisempaa maailmaa.

Varjoleikki oli todella hauskaa ja ilo pääsi irti heti alussa.

Lopussa pidimme rentoutumishetken vilkkaan päivän jälkeen.

Lea Leminaho

Yliopettaja

Humanistinen ammattikorkeakoulu

Tornion kampus

Apuna kansainvälisessä lastenmusikaalissa

2009-11-30T09:55:00.003+02:00

Musta Kissa - Melnais Kakis - The Black Cat

Marraskuun toiseksi viimeinen perjantaiaamu valkeni tavalliseen tapaan harmaana ja tihkuisena. Taivalsin märän ilman läpi Helsingissä kohti Ritarihuonetta. Olin ollut yhteydessä Annantalolle Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden tiimoilta ja päässyt sitä kautta auttamaan kansainvälisen nuorisomusikaalin toteuttamisessa. Musta Kissa, latviaksi Melnais Kakis, on musikaali, jota ovat olleet mukana toteuttamassa Latvian vanhin musiikkikoulu ja Annantalo Helsingistä. Musikaalia oli mukana toteuttamassa yli 40 nuorta ja teatterialan ammattilaisia.

Musikaalin ensi-ilta oli ollut Riikassa elokuussa 2009. Nyt näytöksiä oli Helsingissä kaksi lauantaina 21. marraskuuta. Historiallinen Ritarihuone tarjosi mahtavat puitteet hansakaupunkiin sijoittuvalle musikaalille. Oma panokseni musikaalin toteuttamiseen oli auttaminen lavastuksen rakentamisessa ja yleisöpalvelussa. Vaikka näytelmä esitettiin suureksi osaksi latviaksi, yleisöä oli yllättävän hyvin, noin 100 katsojaa kummassakin näytöksessä.

Kokonaisuutena kokemus oli hyvin palkitseva, varsinkin kun latvialaisten nuorten musiikkikoulu oli maan huonon taloustilanteen vuoksi lakkautettu muutama viikko aiemmin. Olin tyytyväinen, että saatoin olla mukana tekemässä musikaalin Suomen vierailusta onnistuneen, kun nuoret olivat jo joutuneet huolehtimaan niin paljosta päästäkseen edes Suomeen asti. Tietysti olisi ollut mukava olla mukana musikaalivierailun valmistelussa pidempi aika ja päästä paremmin hyödyntämään omia taitoja, mutta tällä varoitusajalla olen tyytyväinen saamaani mahdollisuuteen tukea lastenkulttuuria.

Sara Hirviniemi

kulttuurituotannon ko

Kauniaisten kampus

Bolivian lasten oikeuksia edistämässä

2009-11-30T09:50:00.001+02:00

Miten voi tukea kehitysmaiden lasten oikeuksien edistämistä Suomesta käsin? Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön toimialan toimijalle selvin reitti kulkee kansalaisjärjestöjen kautta. Minulle tarjoutui mahdollisuus tukea Bolivian lasten oikeuksia osallistumalla Yhteiset lapsemme ry:n varainhankintaan.

Yhteiset lapsemme ry tukee bolivialaista Defensa de Los Niños –järjestöä, joka työskentelee monipuolisesti Bolivian lasten oikeuksien edistämiseksi. Tavoitteena on turvata bolivialaisten lasten ja nuorten oikeus asumiseen, koulunkäyntiin ja terveydenhoitoon – perustavaa laatua olevia lasten oikeuksia siis!

Yhteiset lapsemme ry saa Suomen ulkoasiainministeriöltä tukea kehitysyhteistyöhankkeelleen Defensa de los Niños –järjestön kanssa, mutta 15 prosenttia hankkeen kustannuksista on hankittava yksityisistä lähteistä Suomesta. Minä kannoin korteni tähän kekoon myymällä bolivialaisia käsitöitä, keräämällä rahaa lippaaseen ja jakamalla järjestön esitteitä Riihimäellä kaupunginmuseon joulunavajaistapahtumassa sunnuntaina 29.11.2009. Tapahtumaan osallistui lisäkseni riihimäkeläisiä Marttoja, Maantien Ritarit -kuoro, Eteläisen koulun 6-luokkalaisia kortinmyyjiä, paikallisia käsityöläisiä, Rautatienpuiston asukasyhdistyksen letunmyyjiä ja tietenkin lukuisia adventtikävelyllä olevia kaupunkilaisia!

Esitellessäni Yhteiset lapsemme -järjestön yleistä toimintaa tapahtuman kävijöille edistin toivottavasti samalla hiukan myös monikulttuuristen lasten oikeuksia Suomessa. Se on nimittäin järjestön perustehtävä.

Hanna Laitinen
lehtori, Nurmijärvi

Lasten oikeudet lasten suusta kuultuna

2009-11-30T09:45:00.000+02:00

26.10 iloinen poikaporukka Äänekosken kampukselta suuntasi Jyvälän lastentarhaan Jyväskylään. Päätimme toteuttaa lasten oikeuksien päivää artiklojen 13 ja 31 kautta, eli lyhyesti: lapsella on oikeus
mielipiteeseen ja lapsella on oikeus leikkiin. Päätimme tehdä Jyvälän esikouluryhmästä (8kpl) pienen videon, lasten sanoin, jossa jokaiselle esitettiin lasten oikeuksiin ja lapsiin liittyviä hieman vaikeitakin kysymyksiä, kuten mikä on perhe tai mikä on lasten oikeuksien sopimus. Lisäksi otimme kuvia, joissa lapset leikkivät. Näistä materiaaleista kokosimme videon ja hieman kuvagalleriaa Äänekosken kampuksen Anna päivä lapselle - näyttelyyn. Kyseisiä näyttelytöitä ei ole enään nähtävissä missään. Tämä siitä syystä, että lasten yksityisyys olisi taattu. Kiitämme Jyvälän lastentarhaa yhteistyöstä!

Tekijät: Topi Salmi, Juuso Sorvali, Panu Räsänen ja Mikko Korhonen

Tulevaisuustunnit 9-luokkalaisille

2009-11-30T09:41:00.000+02:00

Järjestimme oman pienryhmämme kanssa Tulevaisuustunnit 9-luokkalaisille Kuokkalan koulussa Jyväskylässä17.11 ja 19.11.2009. Yhdeksäsluokkalaiset ovat valintojen edessä tänä tulevana keväänä, kun he suuntaavat joko ammatilliseen oppilaitokseen tai lukioon. Joillakin saattaa olla mielessä myös esimerkiksi välivuosi. Halusimme hieman kartoittaa, mitä mielenkiinnon kohteita ja ajatuksia Kuokkalan koulun 9-luokkalaisilla on jatko-opinnoistaan. Tarkoituksemme oli luoda heille mahdollisimman mukava tunti, jonka päätteeksi heille jäisi hyvä fiilis. Aloitimme tunnin kertomalla oman nimemme ja haaveammattimme. Tämän jälkeen teimme heille pienimuotoisen eläintestin. Heidän täytyi kirjoittaa paperille tärkeysjärjestyksessä neljä lempieläintä. Tämän jälkeen kävimme kohta kohdalta läpi, mitä mikäkin eläin symboloi. Ykkösenä oleva eläin tarkoitti sitä, millainen kyseinen henkilö on peruspersoonaltaan. Kakkoskohdan eläin tarkoitti sitä, millainen henkilö hän on kotona, kolmosessa koulussa ja nelosessa seurustelukumppanina. Testi oli hauska ja varsinkin neloskohta aiheutti naurupyrähdyksiä vastaajien keskuudessä ;)

Seuraava tehtävä oli sellainen, että levitimme Vahvuuskortit pöydälle, ja kukin oppilas haki sieltä kortin, millainen hän on tai haluaisi olla. Esimerkiksi "olen reilu". Me ohjaajat valitsimme myös kortin, joka kuvastaa itseämme. Tunnin lopuksi keskustelimme sekä pienryhmissä että isona ryhmänä siitä, mikä motivoi koulussa ja työelämässä.

Mielestämme tunti oli onnistunut, ja uskomme että 9-luokkalaisetkin viihtyivät! :)

Terveisin: Tulevat Yhteisöpedagogit Anna Laitinen, Henna Siekkinen, Heidi Heikkonen ja Heikki Mäkinen
Äänekosken Kampus, HUMAK

Anna päivä lapselle

2009-11-30T09:39:00.000+02:00

Vietimme 20.11 eli Lasten oikeuksien päivänä aamupäivän Sunan koulussa esikouluryhmässä. Olimme ryhmän sisällä suunnitelleet ja jakautuneet pienenmpiin ryhmiin ja järjestimme lapsille kolme eri työpajaa: askartelupaja, musiikkipaja ja leikkipaja. Jokainen työpaja pohjautui lasten oikeuksille ja yritimme raottaa myös käsitystä maailmasta, esimerkiksi askartelupajassa askarreltiin maailman kartta ja väritettiin eri maan ihmisiä ja musiikkipajassa kuunneltiin eri maiden musiikkeja ja soitettiin yhdessä sekä leikkipajassa leikittiin eri maiden leikkejä. Koululle jäi valtava pahvinen maailmankartta lasten värittämine ihmisineen, ja kuulimmekin että maailmankartta on jatkokäytössäkin koululla. Koululta ja tottakai lapsilta tuli paljon hyvää palautetta ja molemmat tahot olivat tyytyväisiä toimintaamme. Päivä oli kaikkiaan niin meille kun lapsillekkin erittäin mukava ja avartava! :)

Ryhmä ensimmäisen vuoden ja avoimen opiskelijoita suunnitteli ja toteutti "Anna päivä lapselle"-projektin osana Tuottajan työn ja tuotantoprosessin perusteet kurssia. Ryhmään kuului: Noora Vuorelainen, Nina Tuovinen, Maija Oksanen, Kiika Sarpola, Ulrika Vilke, Pirita Viita-aho, Aino-Marja Miettinen, Tiia Ahlgren, Juuso Tamminen ja Nella Rahkonen.

Lastenoikeuksia ja parkkisakkoja

2009-11-27T10:35:00.000+02:00

Vietimme perjantain lapsenoikeuksien päivää 20.11.2009 mukavan autolastillisen kanssa Oulussa ja Utajärvellä. Starttasimme Torniosta noin klo. 7.30 ja lähdimme kohti Oulua. Aamu oli erittäin pimeä, mutta lähestyessämme Oulua, päivä muuttui pian kirkkaammaksi.

Ensimmäinen kohteemme oli Rockpolis, joka sijaitsee Oulun keskustassa.

"Rockpolis on musiikin tiedotuskeskus, joka toimii Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa. Rockpolis pyrkii löytämään Oulun seudun musiikkialan toimijoille parempia mahdollisuuksia päästä esille suomalaisessa musiikkikentässä sekä parantaa tekijöiden osaamista. Toiminnan tärkeimpiä työmuotoja ovat tiedottaminen, koulutukset ja yhteistyön synnyttäminen verkostoitumisen avulla."

Saapuminen Rockpolikseen oli mielekäs ja lämminhenkinen. Työntekijät olivat mukavia ja rentoja, saimme myös aamukahvit. Työntekijöistä jäi semmoinen kuva, että he viihtyvät työssään. He kertoivatkin työstään avoimesti, innostuneesti huumorilla höystettynä. Meidän mielestämme heillä oli toimiva paketti, jota voisi hyödyntää myös muillakin paikkakunnilla, vaikka hiukan pienemmässäkin mittakaavassa. Tärkeä osa heidän toimintaansa oli auttaa paikallisia bändejä ja muusikoita tarjoamalla heille soittokoulutusta, bänditiloja, keikkamyyntiä, levyntekoa ja jopa yksityisyrittäjyyden koulusta, jota he pitivät todella tärkeänä. Kahden tunnin mukavan rupattelutuokion ja infopaketin jälkeen saimme mukavat tuliaiset kotiin viemiseksi: eli kaksi BlackGold levyä, joissa esiintyi paikallisia nousevia artisteja. Tämän jälkeen lähdimme hyvillä mielin viettämään lounashetkeä Eevan pizzeriaan, joka sijaitsi Rockpoliksen alakerrassa.

Makoisan lounashetken jälkeen lähdimme suunnistamaan kohti Utajärveä ja Perhekoti Metsäpirttiä 40€:n pysäköintisakkojen kera.
Kun saavuimme perhekotiin, ensivaikutelma oli kodinomainen ja viihtyisä. Meitä vastassa oli Juha Huhtala, perhekodin vastaava ohjaaja. Hän on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Valitettavasti emme tavanneet lapsia ja nuoria, koska he olivat koulussa. Aluksi rupattelimme kahvin ohessa perhekodin yleisestä toiminnasta, säännöistä ja arjesta. Nuoret kävivät normaalisti koulua, ja saivat harrastaa suhteellisen vapaasti. Rajoitettuja asioita olivat mm. netin, kännykän sekä TV:n käyttö. Arkeen kuului normaalit kodinaskareet, kuten siivous ja ruuanlaitto.

"Kodinomainen, yksilöllinen perhekoti tarjoaa 5-7:lle sijoitusnuorelle turvallisen ja vastuullisen kasvuympäristön.
Turvalliset rajat, johdonmukainen, luotettava kasvatus ja ohjaus tukee nuoren kasvua aikuisuuteen. Nuorta ohjataan kantamaan vastuu tekemisistään ja omasta elämästään sekä arvostamaan itseään ja kanssaihmisiään. Nuorta autetaan löytämään omat vahvuudet ja erilaisten onnistumisien kautta vahvistetaan nuoren itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. Työnteon oppiminen sisällytetään arkipäivän toimintaan (mm. kodinhoitotyöt, piha- ja metsätyöt)."

Kahvihetken jälkeen Juha esitteli meille perhekodin tilat: kiersimme lasten ja nuorten huoneissa. Yllätyksenä tuli huoneiden isokoko ja se, että nuoret saivat sisustaa huoneensa oman näköisekseen, ja he myös pääsääntöisesti asuivat huoneissa yksin. Tämän lisäksi Juha esitteli meille nk. itsenäistymispuolen, jossa oli tällä hetkellä kaksi nuorta asumassa. Itsenäistymispuolen tarkoitus oli valmistaa nuorta itsenäiseen elämään omassa kodissaan. Itsenäistymispuolella ohjaajat ovat lähinnä enää tukena nuorelle.

Päivä oli mukava ja avartava kokemus. Se myös tarjosi paljon uutta mielenkiintoista asiaa.

Esittelykierroksen jälkeen päätimme jatkaa matkaa ja jätimme Matin Utajärvelle, ja lähdimme kohti Oulua, jonne Heini jäi. Poikkesimme vielä Haukiputaan nuorisotila Jatulissa hakemassa pullaa. Sen jälkeen alkoi kotimatka kohti Torniota ja Kemiä. Kilometrejä kertyi huikeat 472 km. Oli todella kivaa.

Heini Hakola, Matti Huhtala, Oona Karvinen, Juha Lammi, Mikko Sipola, HUMAK /Tornion kampus

Lasten päivä Oulun lastenkoti Väliportaassa

2009-11-27T10:31:00.000+02:00

Perjantaina 20.11. Lapsen oikeuksien päivänä HUMAK in Tornion
kampuksen ensimmäisen vuoden opiskelijat lähdimme ryhmissä ympäri
Lapin ja Oulun lääniä. Saimme itse valita, minne ryhmissä halusimme
matkata. Meidän ryhmämme pääsi tutustumaan Oulun lastenkoti
Väliportaaseen. Meitä oli vastassa vastaava ohjaaja Jori Hietaniemi,
joka vastaili ensin kysymyksiimme lastenkodista. Väliportaassa on
sijoitettuna tällä hetkellä 11 lasta, joista tapasimme vain 6-vuotiaan
tytön muiden lasten ollessa vielä koulussa. Hän esitteli meille
paikkoja ja kyselimme häneltä samalla kaikenlaista. Kysyimme muun
muassa sitä, mikä on hänen mielestään tärkein lasten oikeus ja hän
vastasi "leikkiminen". Saimme myös kurkistaa tytön huoneeseen ja hän
esitteli meille lempikirjansa.

Väliportaassa lapsen oikeuksien päivää ei oikeastaan tiedostettu, eikä
sitä vietetty siellä erityisemmin. Tähän syynä oli ainakin se, että
oli perjantai ja kaikki olivat lähdössä viikonlopun viettoon muualle.
Jori Hietaniemi kuitenkin sanoi, että lapsilla on myös oikeuksien
myötä velvollisuuksia, mutta ketään ei täällä kohdella kaltoin.

Tekijät: Sonja Kinnunen, Hanna Kittilä, Sini - Tuulia Vilkki, Heidi
Hiltunen ja Milla Tammi

Hammaslääkäriprojekti nepalilaisen lastenkodin lapsille

2009-11-26T09:49:00.000+02:00

Suoritamme työharjoittelua Nepalissa, Aishworya Children Home -nimisessä lastenkodissa, jossa on 40 lasta. Järjestimme pienimuotoisen varainkeruuprojektin lasten terveydenhuollon hyväksi. Päätimme lastenkodin johtajan kanssa varainkeruun kohdistuvan hammashuoltoon. Järjestimme paikalle hammaslääkärin, joka arvioi
lasten hampaiden kunnon ja hoidon kustannuksia. Yhden reiän paikkaaminen maksaa noin 10 €, mutta joidenkin lasten hampaiden kunto on niin huono että kustannukset ovat suuria. Ideana meillä oli erilainen joululahja. Sen ostamalla voisi tarjota lapselle käynnin hammaslääkäriin ja samalla antaa lahjan ystävälle.
Lähetimme viestiä sähköpostilla Suomeen, liitteeksi teimme kiitoskortin lasten kanssa.

Projekti on meneillään juuri nyt ja lahjoituksia on kertynyt hienosti. Kymmenen lasta on jo päässyt hammashoitoon. Olemme siis viettäneet "päivän lasten oikeuksien toteuttamiselle" mahdollistamalla
hammashuollon suomalaisten lahjoittajien avulla. Olemme saattaneet lapsia hammaslääkäriin ja samalla keskustelleet lasten kanssa hampaiden jokapäiväisestä hoidosta. Tavoitteenamme on saada kaikkien
lasten hampaat hoidettua.

Toteuttajat
Outi Neuvonen ja Marianne Rintala Nurmijärven kampukselta, sekä Kaisla
Koskelainen ja Petri Levola Joensuun kampukselta

Mij halidep oppâkirjid!

2009-11-26T09:45:00.002+02:00

Olin lastenoikeuksien päivänä 20.11. Helsingissä inarinsaamenkielisten lasten vanhempainyhdistyksen eli Karvakenkälähetystön mukana. Tarkoituksenamme oli viedä kantelu inarinsaamenkielisen oppimateriaalin puutteesta vähemmistövaltuutetulle sekä vierailla eduskunnassa, säätytalolla sekä Wihuri-konsernissa.

Päivämme alkoi jo seitsemän aikoihin aamulla, kun kaikki neljäkymmentä osanottajaa (noin puolet olivat lapsia) kerääntyivät televisioiden eteen katsomaan ykkösen Aamu-TV:tä, jossa vieraili kaksi edustajaamme.
Puoli yhdeksän aikoihin suuntasimme eduskuntaan, jossa tapasimme Lapin kansanedustajia. Keskustelimme heidän kanssaan oppikirjojen puutteesta sekä niiden akuutista tarpeellisuudesta. Myös lapset saivat osallistua: he esittivät itse tekemänsä rapin, jossa he ottivat kantaa omalta osaltaan oppikirjatilanteeseen. Saimme lämpimän vastaanoton sekä lupaukset siitä, että asiaa viedään eteenpäin. Eduskuntavierailun jälkeen lähdimme tapaamaan vähemmistövaltuutettua. Hänelle luovutimme virallisen kantelun, jossa selitettiin tilanne sekä vaadittiin siihen parannusta. Nythän inarinsaamenkieliset lapset eivät voi käydä kunnolla koulua omalla äidinkielellään, koska oppimateriaalista on järkyttävä pula: inarinsaameksi on saatavilla vain viisi oppikirjaparia (kolme ympäristötietoon 1-3. luokille sekä kaksi uskontoon 2-3. luokille) koko peruskoulun ajaksi, puhumattakaan lukio- tai yliopistotasoisista oppimateriaaleista. Tämän takia lasten koulunkäynnistä menee kohtuuton aika siihen, että lapset kääntävät lukemaansa. He esimerkiksi lukevat saamenkieliseen kokeeseen suomeksi sekä vastaavat suomenkielisiin kysymyksiin saameksi. Myös opettajat ovat ylityöllistettyjä: he kääntävät kirjoja kappale kerrallaan sekä yrittävät opettaa suomenkielisen materiaalin pohjalta saameksi.

Lapset kokevat, ettei heidän kulttuuriaan ja kieltään arvosteta, koska koulumaailmassa niitä ei tueta käytännössä ollenkaan.Vähemmistövaltuutetun luona käytyämme lapset pääsivät yhdessä muutamien muiden lapsiryhmien kanssa tapaamaan presidentti Tarja Halosta. He esittivät rapin myös hänelle sekä puhuivat itse tilanteestaan ja heidän koulunkäyntinsä vaikeuksista. Presidentti lupasi tehdä kaiken voitavansa korjatakseen asiaa.

Päivämme viimeinen vierailupaikka oli Wihuri-konserni. Antti Aarnio-Wihuri on tukenut paljon inarinsaamenkielistä kielipesätoimintaa (inarinsaamenkielinen päivähoito, jonka ansiosta yli viisikymmentä lasta on kaksikielistynyt onnistuneesti), ja hän rahoitti myös osaltaan matkaamme Helsinkiin. Lapset veivät kiitokseksi hänelle kappeerin eli neljäntuulen hatun sekä t-paidan, jossa lukee "äijih" eli isoisä. Rap soi myös Wihuri-konsernissa. Päivä oli kaikin puolin onnistunut. Saimme jokaisesta vierailukohteesta lupaukset viedä asiaa eteenpäin. Saimme myös julkisuutta: pääsimme jokaiseen illan pääuutislähetykseen sekä useisiin sanomalehtiin. Asia on myös minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä (itse olen myös inarinsaamelainen joten tiedän, miten vaikeaa on opiskella ilman kirjoja, ja haluan, että minunkin lapseni saavat käydä koulunsa kunnolla omalla kielellään). Uskon ja toivon, että asia etenee ja lapset saavat yhtäläiset oikeudet omaan kieleensä ja kulttuuriinsa kuin suomenkieliset koulutoverinsa.

Niina Aikio, Tornio, ensimmäisen vuoden opiskelija.

Rakkauden vandaalit Suolahden nuorisotalolla

2009-11-26T09:34:00.001+02:00

Ryhmämme tutustui 11.11.2009 Suolahden nuorisotiloihin ja sen toimintaan. Tilat sijaitsevat aivan kaupunginosan keskustassa, josta johtuen kävijämäärät ovat olleet lähes koko syksyn noin 90 nuorta/pvä. Aktiviteetteja tilalta löytyi runsaasti, muun muassa biljardi, pöytätennis, rumpuhuone ja televisio & tietokoneet. Nuorille tärkeintä kuitenkin tuntui olevan yhdessäolo ja kavereiden kanssa oleskelu, eivätkä nuoret edes halunneet mitään erityisempiä uudistumalleja jo totuttuihin käytäntöihin.

Mielestämme nuorisotilan tädit Arja ja Satu ovat valtakunnallisellakin tasolla onnistuneet luomaan esimerkillisen ja kodikkaan tuntuisen nuorisotilan, jolla on ollut jo vuosia paikka nuorten sydämissä.

Rakkauden vandaalit on Äänekosken kampuksen opiskelijoista koostuva ryhmä:

Sonja Ahtiainen

Hanna Björkman

Katja Elo

Akseli Hiltunen

Mirjami Järvilä

Jos ne pitäis meitä ihmisinä

2009-11-26T09:32:00.001+02:00

Kävimme kansalaistoiminnan, järjestö- ja nuorisotyönperusteet kurssin aikana haastattelemassa nuoria Palokan ABC- asemalla. Kohderyhmänä olivat 15-23 vuotiaat nuoret. Vaikka pääpaino haastatteluiden aikana painottui itse haastatteluun, vaihdoimme samalla kuulumisia nuorten kanssa ja annoimme heille mahdollisuuden kertoa mielipiteitään nuorten kohtelusta ABC:llä. Nuoret kokivat olevansa tarpeellisia tutkimukseen, mutta muuten heidän mielipiteitään ei kuulla tarpeeksi. Osa nuoristo koki myös olevansa epätasa-arvoisessa suhteessa muihin ABC- asiakkaisiin nähden. Palautteessa henkilökunnalle ja johdolle kuultiin seuraava kommentti "Jos ne pitäis meitä ihmisinä".

Riikka Ylikauppila, Salla Seppälä, Anneli Qvintus, Linda Törnroos, Anni Tuimala, Seidi Seppäkoski
HUMAK / Äänekosken kampus

Keuruun ABC:n nuoret

2009-11-26T09:28:00.001+02:00

Kävimme kouluprojektin yhteydessä Keuruun ABC:llä 13. ja 23.11.2009 haastattelemassa 15-23-vuotiaita nuoria. Nuorilta kysyttiin heidän tuntemuksiaan mm. Henkilökunnasta, palveluista ja myymälän asemasta nuorison kohtaamispaikkana. Oli yllättävää huomata miten nuoret osasivat ilmaista mielipiteensä. Heistä huomasi, että he ovat itsekkin miettineet kysyttäviä asioita.

Marjo, Esko, Heini, Jonna ja Jasmiina
HUMAK, Äänekosken kampus

Lasten ja nuorten oikeudet kuullaan Viitasaarella

2009-11-26T09:27:00.000+02:00

Kävimme tutustumassa Viitasaaren nuorisotilaan perjantaina 13.11. Samalla tutkimme nuorten oikeuksia ja tutustuimme heidän vapaa-ajan viettomahdollisuuksiinsa. Talo sijaitsee koulun yhteydessä ja on saavuttanut suuren suosion nuorten keskuudessa. Tilat olivat laajat ja monipuoliset ja suunniteltu nuorten käyttöön. Talolla oli muun muassa leffahuone, askarteluhuone, bändihuone, moottorihuone ja isot pelitilat. Tilalla käy kouluaikana 200 nuorta 300:sta oppilaasta ja iltaisinkin 20-40 nuorta. Teemailtoina paikalla voi olla jopa 70 nuorta ja heitä
saapuu paikalle jopa 20 kilometrin päästä.

Terhi Leppänen, Sirpa Saari, Hanna Tuikkala, Emilia Mäkelä ja Milla
Mäkelä, HUMAK/ Äänekosken kampus

Lasten oikeuksien päivä!

2009-11-26T09:23:00.001+02:00

Olimme kotiryhmämme kanssa ABC:llä haastattelemassa ja havainnoimassa nuoria, koska se oli osa koulutehtäväämme ABC ja nuoret tutkimushanketta. Haastattelut ja havainnoinnit teimme marraskuun aikana.

Kohtaamisemme nuorten kanssa olivat positiivisia; suurin osa nuorista osallistui mielellään haastatteluihin. Tavoitteena tehtävässämme oli tuoda nuorten omat mielipiteet julki haastatteluiden avulla ja tuoda heidän äänensä kuuluviin. Tehtävän tarkoituksena oli myös osallistaa nuoria ja vaikuttaa omiin hengailupaikkoihinsa..=)

Terveisin The Hamms! (Sara, Marianne, Anniina, Herkko, Mickaël)

Hirvaskankaan ABC

2009-11-26T09:22:00.002+02:00

Kävimme yhteensä kolmena eri iltana tekemässä Hirvaskankaan ABC:llä haastatteluja ja havainnointeja HUMAKin ja ABC:n tutkimushankkeen puitteissa. Haastattelimme 12-20 -vuotiaita nuoria. Kysymykset koskivat nuorten kokemuksia ABC:stä ja omasta asiakkuudestaan.

Pääasiassa nuoret vaikuttivat olevan tyytyväisiä saamaansa kohteluun ABC:llä asioidessaan. Nuoret suhtautuivat meihin positiivisesti ja juttelivat asioista mielellään. Kyselylomake oli pitkä, mutta nuoret jaksoivat reippaina loppuun asti, kiitos siitä.

Terveisin Outi Viitikko, Miina Väisänen, Jaana Virsula ja Elina Wilen

Ehkäisevän päihdetyön viikko

2009-11-26T09:18:00.000+02:00

Olemme kaksi Humanistisen ammattikorkeakoulun 3. vuoden yhteisöpedagogiopiskelijaa, ja kävimme 4.11. pitämässä pienimuotoisen ehkäisevän päihdetyön intervention Sinkkolan nuorisotalolla Joensuussa. Pidimme nuorille arvojanan, faktaosuuden, impro-esityksiä sekä pienimuotoisen tietokilpailun koskien päihteitä. Tarkoituksenamme oli pitää nuorille osallistava ja hauska interventio päihteistä, joka ei ole kuiva ja joka pistää nuoret ajattelmaan. Nuoria oli paikalla 9, joista kaikki oli poikia. Tapahtuma oli onnistunut ja nuoret lähtivät
hyvin mukaan pienistä ennakkoluuloista huolimatta. Lopputuloksena meille jäi avan mahtava fiilis! :)

Anu & Sini-Tuuli / Joensuun kampus

Ehkäisevää päihdetyötä osana lastenoikeuksienpäivää

2009-11-26T09:16:00.001+02:00

Olimme tekemässä ehkäisevää päihdetyötä Joensuussa Rantakylän nuorisotalolla 4.11.2009. Suunnittelimme ja toteutimme ehkäisevään päihdetyöhön liittyvän toimintatuokion pienryhmätyöskentelynä. Ohjaajia oli paikalla kolme ja lapsia noin 10, jotka olivat 4.-6. luokkalaisia.

Käytimme valmista menetelmää, jonka poimimme Preventiimin resurssipankista. Menetelmäksemme valitsimme Valintojen Putken, mutta muokkasimme sitä hieman tehdäksemme siitä oman näköisemme. Menetelmän avulla käsittelimme teemoina pääasiassa tupakkaa ja alkoholia, sivusimme myös sekakäyttöä, energiajuomien haittoja sekä huumausaineita. Pienen alkukankeuden jälkeen lapset lähtivät hyvin mukaan ja
keskustelua aiheesta syntyi kiitettävästi. Kokonaisuudessaan toimintatuokio meni hyvin ja saimme sekä lapsilta että nuorisotalon henkilökunnalta positiivista palautetta toiminnastamme.

Satu, Nella ja Pete, Joensuun kampuksen opiskelijat

Selvästi Hot

2009-11-26T09:13:00.000+02:00

Ehkäisevän päihdetyön interventio Pyhäselän yläkoulussa Joensuun kampuksen yhteisöpedagogi opiskelijat Henna-Riikka ja Karoliina osallistuivat Lastenoikeuksien esillä pitämiseen päihdekasvatuksen keinoin maanantaina 2.11.2009. Toiminnallinen parituntinen pidettiin JOPO luokassa Pyhäselän yläkoululla.

Tavoitteenamme oli luoda luotettava ja avoin ilmapiiri, jolloin keskusteleminen päihteistä olisi helpompaa. Aluksi rikoimme jäätä touhuamalla pihalla, jonka jälkeen siirryimme sisälle pohdiskelemaan päihteisiin ja niiden käyttöön liittyviä kysymyksiä animaatioiden ja väittämien avulla. Kaikkien mielestä päivä oli oikein onnistunut.

Projekti-Scream 2009

2009-11-26T09:12:00.000+02:00

Kävimme 4.11.-09 ja 9.11.-09 Joensuun Scream-nuorisokahvilassa tekemässä ehkäisevää päihdetyötä nuorille. Ensimmäisenä päivänä teimme moraalikyselyn, jonka tarkoitus oli herättää keskustelua ja ajatuksia nuorissa liittyen päihteiden käyttöön. Lisäksi keskustelimme nuorten kanssa nykypäivän päihdekulttuurista.

Toisena päivänä katselimme valistusvideota päihteiden sekakäytöstä ja keskustelimme kyseisen videon laadusta, sisällöstä ja valistusarvosta.

Terveiset kaikille Joensuusta!
Janne,Valtteri ja Leeni

Ehkäisevää päihdetyötä Karsikon nuorisotalolla Joensuussa

2009-11-26T09:08:00.000+02:00

Hei,
olemme Kia ja Sanna, yhteisöpedagogiopiskelijoita Joensuusta. Teimme Ehkäisevää päihdetyötä Joensuun Karsikon nuorisotalolla perjantaina 6.11.2009 ehkäisevän päihdetyön viikolla, jossa teemana oli SELVÄSTI HOT!

Illan aikana nuoret täyttivät omaan päihteiden käyttöönsä liittyvän kyselyn, osallistuivat tietokilpailuihin, saivat kokeilla kännisilmälaseja ja teimme yhdessä kollaasin aiheesta Selvästi HOT! Ilta oli kokonaisuudessa onnistunut ja antoisa.

Lapsen oikeuksien päivänä monikulttuurisia kokemuksia ja kulkue

2009-11-26T09:06:00.001+02:00

Suoritimme oman osuutemme Anna päivä lapsen oikeuksille –kampanjasta varsinaisena Lapsen oikeuksien päivänä, 20.11. osallistumalla monikulttuuriseen perhekahvila Monimessiin ja Lapsen oikeuksien päivän kulkueeseen.

Sovimme Monimessin yhteyshenkilön kanssa, että avustamme esimerkiksi kahvinkeitossa ja lastenhoidossa ja esittelemme kävijöille lyhyesti ja selkokielisesti lapsen oikeuksia sekä osallistumme Lapsen oikeuksien päivän kulkueeseen. Valmistauduimme päivään etsimällä Lapsen oikeuksista tietoa eri kielillä sekä aiheeseen liittyviä kuvia helpottamaan asian ymmärtämistä. Monimessiläiset olivat valmistautuneet Lapsen oikeuksien päivän kulkueeseen tekemällä aiheeseen liittyviä kylttejä eri kielillä, joten asia oli ainakin osalle tuttu entuudestaan. Osallistujia oli nelisenkymmentä, joista alle kouluikäisiä lapsia oli noin puolet. Yleisen kuulumisten vaihdon, jutustelun ja kahvittelun jälkeen pidettiin monikielinen lauluhetki, jonka myötä kävijät tutustuvat toisiinsa ja oppivat muutamia sanoja sekä suomea että osallistujien kotikieliä.

Lauluhetken jälkeen kävimme läpi yhdessä osallistujien kanssa keskustellen heidän tekemiään kylttejä sekä valmista materiaalia apuna käyttäen lapsen oikeuksia. Muutamia kylttejä vielä viimeisteltiin yhdessä, lisättiin uusia kieliä ja tulkattiin vieraampia. Sitten suuntasimme joukolla kohti Kirkkopuistoa, josta kulkue suuntasi kohti Aren aukiota. 500 lapsesta ja 100 aikuisesta tulee melko pitkä saattue! Aren aukiolla ohjelmassa oli mm. leikkejä ja lauluja sekä kaupunginjohtajan tervehdys ja keskustelu- ja kyselytuokio, jossa eri koulujen oppilaat esittivät kysymyksiä kaupunginjohtajalle. Tihkusateesta ja osittaisesta kielimuurista huolimatta suurin osa monimessiläisistä seurasi lähes tunnin kestäneen ohjelman kokonaisuudessaan.

Kokonaisuutena päivä oli mielestämme onnistunut. Monimessin mutkattomaan ilmapiiriin oli helppo sujahtaa. Sylimmekin saivat täytettä perhekahvilan pienimmistä osallistujista. Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka kieli- ja kulttuurieroista huolimatta naiset ottivat rohkeasti kontaktia ja huomioivat toisensa.

Perhekahvila Monimessi kokoontuu Jyväskylän monikulttuurikeskus Glorian tiloissa ja sen toiminnan järjestää Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut yhteistyössä monikulttuurikeskus Glorian, MLL:n Kylämummien ja muun aktiivisen vapaaehtoisjoukon voimin. Monimessi on avoinna kerran viikossa perjantaisin klo 9.30 – 12, toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille. Kävijät ovat pääasiassa eri kulttuureista tulevia, eri-ikäisiä naisia alle kouluikäisine lapsineen. Parhaimmillaan kävijöitä yhdellä kerralla on ollut noin 70 henkilöä lähes 20 eri kulttuurista ja käytettävien kielten kirjo sen mukainen.

Lapsen oikeuksien päivän kulkueen organisoi Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta ja sen lisäksi mukana kulkueessa olivat mm. Jyväskylän Unesco-koulut, Jyväskylän yliopiston OKL, Plan Suomi ja Lapsiasianvaltuutetun toimisto sekä muita järjestöjä.

Minna Rajalin, projektisuunnittelija, KORSI-hanke ja Kaija Blom, hankesuunnittelija
TKI-HUMAK Akseli

Lastenpäivä Leikkiluolassa!

2009-11-26T09:00:00.000+02:00

Perjantaina 20. päivä marraskuuta vietin lapsen oikeuksien päivää yhdessä Laakavuoren Kumppanuustalon iltapäiväkerholaisten kanssa. Menin itse paikalle puoli kahdeksitoista ja ohjaajien kanssa kävimme läpi tulevaa päivää sekä jaoimme työt. Kahdeltatoista ilmestyi ensimmäinen kirkassilmäinen pellavapäinen tytteli, joka ilmoitti heti ensimmäisenä odottavansa innolla tulevaa matkaa. Olimme nimittäin menossa Hakaniemen Leikkiluolaan, jonne oli tulossa Kansallinen Lastenliitto ry:n muitakin iltapäiväkerhoja lapsineen (mm. Merirastilasta) viettämään Lapsen oikeuksien päivää leikkien. "Me päästään menemään metrolla!" - huuto kajahteli pitkin käytäviä muidenkin lasten rynniessä naulakoille. Metromatka oli lasten mielestä todella jännittävä.

Itselläni ei ollut käsitystäkään, minkälaisesta päivästä on oikein kyse, joten leikin ohella kyselin sitten itse asiantuntijoilta. Ja vastauksiahan tuli: "Siellä voi pomppia!", "Siellä on tosi kivaa!", "Siellä on paljon lapsia, joiden kanssa leikkiä!", "Siellä on tosi paljon pelejä ja kaikkea!" yms. Odotukset päivästä oli siis korkealla.

Viimeistenkin lasten saapuessa paikalle pääsimme lopulta pukeutumaan ja valmistautumaan matkaan. Lapset söivät ulkona eväitä ja pukivat päälleen heijastinliivit. Metrossa arvuuteltiin paikkoja ("missä nyt ollaan menossa?") ja laskettiin aikaa ja asemia ("montako asemaa on vielä jäljellä?"). Matka kesti vain parikymmentä minuuttia, mutta pienelle lapselle se voi olla paljon, varsinkin, kun he tiesivät, mitä matkan päässä odottaa.

Helsingin Leikkiluola, joka sijaitsee Hakaniemen torin alla, on tarkoitettu eritoten lapsille, heidän perheilleen ja lapsikerhoille. Siellä voi pomppia trampoliineilla tai pomppulinnoissa; voi uida pallomeressä; voi ajaa autolla; pelata mitä ihmeellisimpiä pelejä ja viettää aikaa kahvilassa.

Lapset saivat viettää aikaa toistensa kanssa ja me ohjaajat kiertelimme seuraamassa ja osallistumassa heidän puuhiinsa. Yksi meistä oli aina valvomassa kahvilassa (vuorottelimme tässä) ja antamassa poletteja (joilla pystyi siis pelaamaan pelikoneilla). Lapset tutustuivat myös toisiinsa, kun paikalla oli muitakin iltapäiväkerholaisia. Lastenoikeuksien päivä toteutui ennen kaikkea lasten omissa leikeissä, kun he saivat itse kerrankin päättää, mitä he tekevät (laskivatko liukumäkeä vai pelasivatko vai mitä tekivät). Ohjaajat kuitenkin
seurasivat sen verran, ettei meno yltynyt liian kärkkääksi. Vaaratilanteilta vältyttiin.

Neljältä iltapäivällä oli aika laittaa leikit koriin ja alkaa valmistautua kotimatkaan. Väsyneinä lapset seisoivat ruuhkaisessa metrossa hymynkare huulillaan. Toiset kertailivat vielä päivän tapahtumia ja toiset kuuntelivat muiden jutustelua. Ohjaajat kiittelivät lapsia hienosta käytöksestä, koska matka oli sujunut todella vaivattomasti. Päivä oli nyt pulkassa ja ensi vuonna olisi samanlainen. Ja varmasti ihan yhtä odotettu päivä sekin! Lasten vanhempien hakiessa lapsia kotiin me ohjaajat jäimme vielä vaihtamaan sanasia kuluneesta päivästä. Iltavuorolaiset olivat jo tulleet töihin ja olivat valmistelemassa illan Nutan discoa (joka oli tarkoitettu alakoululaisille). Jäin avustamaan heitä niin kauaksi aikaa, kunnes väsymys alkoi lopulta itseänikin jo painaa.

Turtana istuin junassa ja katselin ohi kiitäviä maisemia matkallani Oulunkylään yöksi. Ajattelin vauvakissaani, joka oli viettänyt lastenoikeuksien päivän yksin. Illan pimetessä huomasin ikkunasta heijastavan kasvojeni kuvajaisen -väsyneen mutta onnellisen hymynkareen saattelemana sekin.

Katja Holkko
Humanistinen ammattikorkeakoulu (Tornio)

Lapsen oikeuksien päivä Oulussa

2009-11-26T08:48:00.002+02:00

Vietimme lehtorin ja neljän opiskelijan voimin Lapsen oikeuksien päivää 20.11.2009 Oulussa. Aamupäivällä kävimme tutustumassa nuorten taidepaja Veeran Verstaaseen, joka on suunnattu työttömille tai koulunsa keskeyttäneille nuorille. Verstaan tarkoituksena on tukea ja kehittää nuoren itsetuntoa ja itseilmaisua sekä ohjata nuorta kouluttautumaan tai työllistymään. Työmuotoina Verstaassa käytetään taiteen eri aloja kuten kuvataidetta, valokuvausta, ja tanssia. Saimme paikasta erittäin positiivisen kuvan, ja toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja monipuoliselta.
Iltapäivällä suuntasimme päiväkoti Lumikelloon, jossa meitä odottivat 6-vuotiaat esikoululaiset. Olimme suunnitelleet yhteisen tuokion, johon kuului erilaisia leikkejä, joiden kautta halusimme osallistaa lapsia.
Aloitimme yhteisen leikkihetkemme esittelemällä itsemme. Hyvin energinen lapsiryhmä lähti leikkeihimme mukaan, ja esitti paljon myös omia toiveita leikkien suhteen. Lapsen oikeuksien päivän hengessä otimme lasten toiveet huomioon, ja oman ohjelmamme jälkeen oli heidän vuoronsa päättää mitä tehtäisiin. Lapset saivat päivästä muistoksi itse askartelemamme diplomit, joista välittyi tieto Lapsen oikeuksien päivästä myös vanhemmille.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat Jenni Jalonen, Terhi Lahtela, Jonna
Lappalainen ja Sari Törmänen
HUMAK, Tornio

Tanjan kokemuksia lasten oikeuksien päivästä

2009-11-26T08:45:00.001+02:00

Minä ja kolme ystävääni kävimme perjantaina 20.11.2009 lasten oikeuksien päivänä Hönttämäen päiväkodissa Oulussa leikittämässä lapsia. Sovimme, että leikitämme lapsilla helppoja ja tuttuja laululeikkejä, sillä ikähaarukka leikitettävillä lapsille tulisi olemaan 3-6 v. Jaoimme kullekin omat leikit autossa niin, että jokainen saisi vetää ainakin yhden.

Päiväkoti löytyikin viimein parin hutiajon jälkeen, ja tullessamme sisälle olivat lapset pukeutumassa ulos lähtemistä varten. Meille oli kerrottu, että leikittäminen tapahtuisi ulkona, mutta hoitajat päättivät, että pidetään leikit sisällä, sillä ulkona oli hyvin liukasta. Siispä meidät ohjattiin huoneeseen josta siirsimme pöydät ja
tuolit seinien vierelle ja valmistuimme leikittämään lapsia.

Lapsia oli yhteensä noin 25, joista pienimmät olivat hoitajien sylissä. Aloitimme pienellä esittelyllä ja parilla leikillä, jonka jälkeen oli klo 10 kynttilän sytytys lasten oikeuksien päivän kunniaksi. Sen jälkeen vedimme vielä muutaman leikin, jonka jälkeen pyysimme, että lapset opettaisivat meille jonkin leikin. Tästä
mahdollisuudesta lapset olivat aivan innoissaan. Kun koitti aika lähteä, sanoimme heipat ja saimme iloisia vilkutuksia päiväkodin ikkunoista vielä silloinkin kun kävelimme autolle. Itselleni tuosta leikkihetkestä jäi todella lämmin ja hyvä olo :)

--
Tanja Naukkarinen
Humanistinen ammattikorkeakoulu (Tornio)

Muutama päivä lapsille ja nuorille

2009-11-26T08:43:00.004+02:00

Olin mukana kahdessakin lasten ja nuorten teatteriin liittyvässä tilaisuudessa. Ensimmäinen oli Teatteri Siperian lehdistötilaisuus 22.10.2009 klo 11.00 Pää edellä- nimisestä näytelmästä ja kulttuurihankkeesta. Tampereen ilmaisutaidon lukion opiskelijat tekevät teatterin kanssa yhteistyötä sekä musiikin että näyttämötyön osalta.

Teatterikappaleen ensi-ilta on 12.2.2010. Ohjaus Anna-Elina Lyytikäinen. Lehdistötilaisuuteen minut kutsuttiin työni puolesta ja tilaisuus toimi samalla rekrytointitilaisuutena. Omasta puolestani tarjoan apuani teatterille, mikäli tarvetta on. Teatteriesitys ja kulttuurihanke käsittelevät nuorten henkistä pahoinvointia ja väkivaltaistumista. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat olleet hankkeen moottoreina. Kulttuurihankkeeseen sisältyy seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, joissa voin myös olla mukana. Esityksen ja seminaarien tapahtumapaikkana on Tampereella sijaitseva vanha Pyynikin uimahalli, joka odottaa saneerausta. Tilana varsin mielenkiintoinen.

Perjantai 23.10, Tutkivan teatterin keskus Tampereella klo 18-20.30 Venäläinen kolmikko , kaksi ohjaajaa ja psykologi, aloittavat leikkiteatteriviikonlopun, johon on kutsuttu lapsia lauantaiksi rakentamaan Torakka-niminen pikkunäytelmä. Me kahdeksan hengen kutsuttu aikuisryhmä suunnittelemme, kuinka seuraavan päivän harjoitus ja esitys saadaan toteutettua niin pienellä harjoitusajalla. Tarvitsimme kaksi tulkkia. Lapset, emootiot ja teatteri oli teatterileikin aiheena.

Lauantai 24.10. klo 9.30-15.30

Harjoitusta kahdeksan lapsen kanssa ja klo 15.00 esitys Torakka, joka käsittelee pelkoja ja tekee pelosta lopuksi hassun ja turhan. Kolmen venäläisen seurue toimii Pietarissa katulapsityössä. Tapahtuman tuottajana Tampereen yliopisto, Tampereen ensi- ja turvakoti Ry ja Tyttöjen talo.

Näin väsyi sammakkoäiti kertakaikkiaan.

Viimehetken muistilappujentekosessio.

Sirkku Hiltunen

Hönttämäen päiväkodissa

2009-11-26T08:40:00.001+02:00

Olin lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuosipäivänä perjantaina 20.11.2009 Oulun Hönttämäen päiväkodissa kolmen ensimmäisen vuoden opiskelutoverini kanssa.
Aluksi oli yhteydenotto kyseiseen päiväkotiin ja sovimme aikataulutuksesta sekä esittelimme toiminta-ajatuksemme.
Niinpä perjantaina ajoimme Hönttämäen päiväkodille ja olimme valmiita leikittämään lauluin lapsia. Lapset olivat nuoremmasta päästä eli pienten ja siitä seuraavan ikäluokan ryhmä.
Ohjasimme kukin vuorollamme laululeikkejä, joihin lapset ja myös aikuiset lähtivät innokkaasti mukaan, mm. Pää/olkapää/peppu, Jos sun lysti on, Leipuri Hiiva ja monia muita hauskoja laululeikkejä, joita olimme itse päiväkoti-ikäisenä leikkineet. Oli ihana huomata, että laululeikkiperinne jatkuu ja vanhojen leikkien rinnalle nousee kokoajan uusia.
Annoimme lapsille itselle pallon ja pyysimme, että he opettaisivat meille "isoille koululaisille" heidän lempileikkinsä. Opimme ihanan Sammakkoleikin hyppimisen kera heiltä. Voi sitä naurua ja kikatusta kun itse opettelimme heidän leikkiään.
Mielestäni päivä oli upea kokemus kun sai nähdä ja kuulla lasten riemua ja naurua. Oli mieltä lämmittävää, että lapset kuin aikuisetkin ottivat meidät avosylin vastaan ja toivottivat tervetulleeksi uudelleen. Jäi hieman haikea olo kun lähdimme ja huomasimme, että useat lapset koputtivat ikkunaan ja vilkuttivat meille iloisesti. Itselleni jäi mahtava fiilis ja kestohymy koko päiväksi. Niin mukavaa minulla oli perjantaina!

Miia Ranta-Knuuttila
Humanistinen ammattikorkeakoulu (Tornio)

Lastenoikeuksien päivä lastenkoti Wilkassa

2009-11-23T13:10:00.001+02:00

Sara, Linnea, Piia ja Enni Tornion kampukselta vierailivat perjantaina 20.11.2009, lastenoikeuksien päivänä, lastenkoti Wilkassa, Kemissä. Tutustuimme Wilkan rakennukseen ja kiertelimme huoneita. "Oppaaksi" meille mukaan pääsi pieni 2-vuotias poika. Meille kerrottiin Wilkan toimintaperiaatteista ja kasvatusmetodeista. Sillä hetkellä paikalla ei ollut kuin kolme lasta, joten suurempaa toimintaa ei pystytty järjestämään.

Lasten oikeuksia juhlittiin Vantaalla

2009-11-23T13:06:00.001+02:00

Perjantaina 20.11 vietettiin lasten oikeuksien päivää. 20-
juhlavuotispäivän kunniaksi Havukosken koululla oli järjestetty
aiheeseen liittyen aamunavaus, jota pääsin seuraamaan.Tilaisuudessa
esitettiin lyhyt video-kuvaus nepalilaisten tyttöjen arjesta ja siitä,
kuinka yhä harvat heistä pääsevät kouluttautumaan. Videossa kerrottiin
myös Unicefin järjestämistä aamukouluista, jotka opettivat tytöille
luku-ja kirjoitustaitoja. Video oli mielenkiintoinen ja tuntui
herättävän ajatuksia. Tilaisuutta juonsivat koulun oppilaat, jotka
hoitivat tehtävänsä mallikkaasti.

Sain olla myös avustamassa 7-luokkalaisten kotitalouden tunnilla. He
valmistivat tällä kertaa pannukakkua ja mikronäkkäreitä. Ruuat
onnistuivat hyvin ja oppilaiden ilmeistä päätellen olivat myös
maistuvia. Siivousten jälkeen ryhmä lähti riehakkaasti ansaitun
viikonlopun viettoon.

Päivä sujui mukavasti ja hieman nostalgisoidessa, sillä olen itsekin
käynyt yläasteeni kyseisessä koulussa.

Ida Vento, HUMAK/ Nurmijärven kampus.

Kirja on lapselle hyvä kaveri

2009-11-23T08:44:00.004+02:00

SNI:n kirjastossa on noin 60 000 lasten- ja nuortenkirjaa.

Lasten oikeuksien sopimuksen 17 artiklassa kannustetaan lastenkirjojen tuottamiseen ja levittämiseen. Tästä syystä valitsin kampanjapäivän kohteeksi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin (SNI), joka on "valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuutta, sen tutkimusta ja kuvitusta tallentava, nuorisokirjallisuuden ja kuvituksen tutkimusta edistävä sekä alasta tiedottava laitos" (lisätietoa instituutista löytyy osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/sni/).

Työskentelin kampanjapäiväni (5.11.2009) SNI:n toimitiloissa apunani kannattava tietokoneeni. Päivä alkoi tutustumalla instituutin henkilökuntaan ja toimintaan, minkä jälkeen aloitin ideariihityöskentelyn SNI:n toiminnanjohtaja Maria Ihosen kanssa. Ideariihessä työstettäviä teemoja olivat oppilaitosyhteistyön SNI:lle tarjoamat mahdollisuudet instituutin näkyvyyden ja toiminnan volyymin lisäämiseksi, erilaisten uusien tempausten ideointi, SNI:n tulevia tapahtumia tukeva ideointi sekä nuorisotutkimuksellisen verkostoitumisen tukeminen. Koostin ideariihityöskentelystä kirjallisen yhteenvedon, jonka annoin Marialle päivän päätteeksi. Päivä SNI:ssa kului nopeasti instituutin kauniissa toimitiloissa innostavan yhteistyön merkeissä; erästä lastenlaulua mukaellen "siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa saisin tulla sinne uudestaan".

Merja Kylmäkoski
yliopettaja, järjestö- ja nuorisotyön yksikkö

Muumi on SNI:n kirjaston kaikkien pienien kävijöiden lemmikki.

Yökirjastossa oli tunnelmaa

2009-11-20T13:25:00.004+02:00

Olin mukana toteuttamassa Hankasalmen kunnassa Halloween -teemaista Yökirjastoa. Yökirjasto pidettiin kunnan pääkirjastossa perjantaina 30.10. klo 18-23. Tapahtuma oli suunnattu lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Tapahtumalla ovat perinteet jo kolmen vuoden ajalta. Yökirjasto on suosittu kuntalaisten keskuudessa. Kävijöitä illan aikana on ollut aina yleensä puolisentoista sataa, joka on kohtuullisen paljon reilun viiden tuhannen asukkaan kunnassa. Suunnittelimme tapahtuman sisällön ja mietimme ohjelman yhdessä kirjaston ja kansalaisopiston henkilöstön kanssa. Itse edustin tapahtuman järjestelyissä hankettani Nuorisoilmiötä, jonka tehtävä on kunnallisen nuorisotyön kehittäminen Hankasalmella. Ohjelman toteuttamiseen osallistui meidän aikuisten lisäksi paikallisia nuoria mm. nuorisovaltuustosta, jotka huolehtivat peliluolan järjestelyistä, joka oli heidän ideansa.

Lapset tulivat tapahtumaan satuhahmoiksi pukeutuneena ja illassa nähtiin mörköjä, viikatemiehiä, dracula ja vampyyreja sekä ihanan suloisia eläinhahmoja. Parhaat asut saivat palkinnon. Lukiolaisten kuvataiteen valinnaiskurssin oppilaiden taidokkaasti koristelemassa kirjastossa oli illan aikana ohjelmassa mm. runoeväkkäiden ongintaa, kummitustarinoita, Myyrän seikkailut – elokuvaesitys, tanssipaja ja peliluola. Peliluolassa nuoret pääsivät laulamaan Singstaria ja pelaamaan Guitar Hero – peliä perinteisten lautapelien ohella. Peliluola oli suosittu ja vilske oli melkoinen, jotta jokainen halukas pääsi estradille. Laulu kaikui iloisesti ja illassa nähtiin mahtavia kitara- ja rumpusooloja. Kuten eräs kirjaston lukusalissa asioinut aikuisasiakas totesi, että "tuosta olisi moni ravintoloitsija kateellinen, kun tupa on noin tupaten täynnä perjantai-iltana". Peliluolan toimintaan osallistui reilut kolmisenkymmentä lasta- ja nuorta iältään 12-14 vuotiaita. Tapahtumassa paikalliset yrittäjät tarjosivat Halloween herkkuja lapsille ja nuorille. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Jyvässeudun Nuortentalon nuoret olivat sopineet herkuista yrittäjien kanssa ja hoitivat tarjoilun illassa sekä osallistuivat koristeluun ja siivoukseen tapahtumassa. Heistä oli suuri apua käytännön järjestelyissä.
Ilta oli onnistunut ja odotettu. Tapahtuma oli näyttö eri toimijoiden yhteistyöstä mukavan kulttuurisen illan järjestämiseksi lapsille ja nuorille, jonka toteutuksessa he itse saivat myös olla mukana. Ensi vuonna uudestaan.

Kirjoittaja: Marjo Kolehmainen, Nuorisotyön koordinaattori, Nuorisoilmiö- Hankasalmen kunnan nuorisotyön kehittämishanke

Nuoret haluavat paikkaa missä voi vain olla

2009-11-20T12:58:00.003+02:00

Lastenoikeuksienpäivänä saimme tehtäväksemme käydä tutustumassa johonkin lasten tai nuorten paikkaan, meidän täytyi myös ryhmässä jollakin tavalla osallistaa lapsia.

Aluksi kävimme tutustumassa Oulun tyttöjen taloon, ja siihen miten he omalla tavallaan edistävät lastenoikeuksia tulla kuulluksi ja huomioiduksi.

Tutustumisen jälkeen kyselimme nuorilta mitä he Ouluun toivoisivat. Enimmäkseen nuoret halusivat paikkaa missä vain olla, ja tietoa niistä paikoista, sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään taiteellisesti.

Terveisin: Saija Anias, Teea Tuomaala, Kati Granlund, Iida-Maria Pesola
HUMAKin Tornion kampus, ensimmäisen vuoden opiskelijat

Päivä Rajamäen nuorisotilassa

2009-11-19T15:39:00.005+02:00

Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjaan kuuluvan työpäivän tein 18.11.09 Rajamäen nuorisotilassa. Kyseinen nuorisotila on osa Nurmijärven nuorisopalveluita, joka on solminut kumppanuussopimuksen Preventiimin kanssa.

Tein lasten oikeuksiin liittyviä toiminnallisia harjoitteita päivällä 1. ja 2. luokkalaisten iltapäiväkerholaisten kanssa ja illalla 13-17-vuotiaiden nuorten kanssa. Lasten kanssa aloitimme esittäytymiseni jälkeen niin, että kerroin tulossa olevasta Lapsen oikeuksien päivästä ja pyysin heitä hieman makustelemaan, mitä lasten oikeudet tarkoittavat heidän mielestään. Sitten he huikkivat vastauksia ja kirjoitin asiat fläpille ylös. Sen jälkeen kävin listaa kohta kohdalta läpi ja kytkin vastauksia oikeisiin oikeuksiin (esimerkiksi kun eräs poika sanoi vitsinä lapsen oikeudeksi sen, että vanhempia saa haukkua joka päivä, käänsin asian niin, että olisiko oikein, jos vanhemmat haukkuisivat ja kiusaisivat lasta päivittäin?).

Sen jälkeen jaoin lapset kolmeen ryhmään ja pidimme visailun lasten oikeuksista, minkä jälkeen tarkistimme yhteisesti vastaukset. Sitten kävimme läpi hyvinvointia edistäviä ja huonontavia tekijöitä. Viimeiseksi luin löytämiäni sitaatteja siitä, miten lapset ovat itse puhuneet oikeuksistaan. Päivän aikana yllätyin iloisesti, miten valveutuneita tuon ikäiset lapsukaiset omista oikeuksistaan ovatkaan!

Nuorten kanssa oli tarkoitus käsitellä lasten oikeuksien artikloista nousseita terveyttä, turvallisuutta, koulutusta, osallistumista ja hyvinvointia. Käytännössä saimme käsiteltyä vain turvallisuutta ja hyvinvointia. Paitsi että heitä oli vaikeaa innostaa, monen keskittyminen alkoi myös herpaantua jonkin ajan päästä. Pyysin nuoria muodostamaan vapaavalintaiset ryhmät ja käsittelimme aiheisiin liittyviä asioita Ihmisoikeuspelistä valitsemieni kysymysten ja tehtävien sekä muutaman muun toiminnallisen menetelmän avulla. Heidän piti esimerkiksi miettiä käytännön ohjeita siihen, miten kukin voi omalta osaltaan edistää turvallisen ja väkivallattoman ilmapiirin luomista. Hyvinvointiosion ja samalla lasten oikeuksien käsittelyn lopetimme siihen, että jokaisen nuoren piti sanoa vasemmalla puolella olevasta kaveristaan yksi positiivinen ominaisuus/luonteenpiirre, jolloin jokainen sai kuulla itsestään jotain hyvää.

Kahden eri-ikäisistä koostuvan ryhmän ohjaaminen ja heille soveltuvan ohjelmarungon suunnitteleminen oli aika rankka, joskin myös opettavainen ja antoisakin rupeama. Aihetta on hyvä pitää pinnalla aika ajoin lasten ja nuorten kanssa, sillä mikä olisikaan tärkeämpää kuin ihmisoikeuksien toteutuminen?

Elisa Korsoff, projektityöntekijä, Preventiimi

Anna päivä lapselle -kilpailu

2009-11-16T13:01:00.000+02:00

Lapsen oikeudet ja lentopallo

2009-11-13T14:01:00.005+02:00

Äkkiseltään otsikon osat eivät tunnu liittyvän toisiinsa mitenkään. Leppävedellä palaset kolahtivat kuitenkin yhteen.

Kun kuluvana vuonna vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuotta, on Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) käynnistänyt Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen humakilainen saa käyttää yhden työpäivän lapsen oikeuksien toteuttamiseen haluamallaan tavalla.

Leppäveden alakoulun 3A ja 3B -luokkien kanssa päivä lapselle tarkoitti kahta iltapäivää ja lentopalloa. Valmennan tämän ikäluokan tyttöjä lentopallossa ja opettajat kutsuivat ohjaamaan koululiikuntaan kuuluvat lentopallotunnit. Ekana maanantaina tytöt pelasivat ja pojat treenasivat lajitekniikkaa ja ensi viikon maanantaina harkat vedetään toisinpäin. Ja mikä tärkeintä, apuohjaajina toimivat seuramme Lepän seitsemän tyttöä, jotka ovat jo tovin harrastaneet lajia.

Kaikilla lapsilla on oltava oikeus pelata ja leikkiä ylipäätään sekä harrastaa myös hiukan vieraampia ja teknisesti haastavampiakin joukkuelajeja. ”Paras päivä ja liikuntatunti, mitä koko viikkona”, puhkui innosta kiitollinen Kiia Hintikka (9 vuotta).

Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjan avulla HUMAK haluaa panostaa lapsen oikeuksien juhlavuoteen. HUMAKin Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjan toimintakuukausi on marraskuu, jonka aikana HUMAK panostaa yli 1200 tuntia lasten oikeuksien toteuttamiseen.

Maarit Honkonen-Seppäla
lehtori/ lecturer
Humanistinen ammattikorkeakoulu Äänekosken kampus

Päivä Suutarilan alakoululaisten kanssa

2009-11-13T14:00:00.006+02:00

PÄIVÄ LAPSELLE,
Katja Danska-Honkala, lehtori, Nurmijärven kampus

Vietin Anna päivä lapsen oikeuksille – kampanjan työpäivän Suutarilan alakoulun viidennen luokan parissa. Luokan oppilasmäärä on suuri, 31 oppilasta. Heistä 15 on tyttöjä ja 16 poikia. Kerroin alkuun oppilaille, että tulen ammattikorkeakoulu HUMAKista, ja osa kertoi ainakin kuulleensa ammattikorkeakoulusta ja yksi oppilas HUMAKistakin.

Päivä alkoi Lasten oikeuksien julistuksen artikloihin tutustumisella. Kävimme niitä läpi lastensivujen mallin mukaisesti (www.lastensivut.fi). Yritin saada opetuksesta mahdollisimman keskustelevaa. Kyselin lapsilta aiheiden mukaisia esimerkkejä ja kerroin itse niitä. Otin huomioon myös kansainvälisen näkökulman.

Aloittaessani ensimmäisestä julistuksen kohdasta, eräs poika viittasi ja kysyi ”onko meillä jokin ongelma?”. Hän kysyi sen täysin vilpittömästi, ajatellen, että nyt tulee joku ulkopuolinen aikuinen täti kertomaan, miten pitäisi käyttäytyä tms. Totesin hänelle, että se oli oikein hyvä kysymys ja selitin, että minkään ongelman takia en ollut paikalla, vaan tulin kertomaan lasten oikeuksista. Painotin, että kaikkien pitäisi niistä tietää vaikka asiat ovatkin hyvin Suomessa. Jatkoin julistusta kohta kohdalta ja lapset kuuntelivat erittäin tarkkaavaisesti.

Keskustelua ei syntynyt erityisen paljon, mutta kysymyksiin he vastailivat reippaasti. Kerroin myös esimerkkejä mm., että vaikka Suomessa ei ole katulapsia, niin niinkin lähellä kuin Venäjällä on oikeasti lapsia, jotka asuvat kadulla, kun heillä ei ole vanhempia tai vanhemmat eivät voi pitää heistä huolta. Tämä tieto sai lapset melko hiljaisiksi ja pohdiskeleviksi.

Lasten oikeuksien läpikäynnin jälkeen oli aika siirtyä luokkaretkelle. Oli hienoa päästä luokan mukaan ja seurata heidän ryhmädynamiikkaansa. Koin, että olin todella tarpeellinen lisäaikuinen niinkin suuressa ryhmässä. Itse retkellä luokka jaettiin kahteen osaan, joista toisessa toimin ohjaajana. Muutama poika vähän kokeili huumorintajuani, mutta huomattuaan, että sitä löytyy jonkun verran, he tulivat ihan ystävällisesti keskustelemaan kanssani. Koin, että moni lapsista oli tyytyväisiä, kun mukana oli toinen aikuiskontakti, jolle he pystyivät turvallisesti kertomaan asioistaan. Minulle kerrottiin omista perheistä, entisistä kouluista, harrastuksista sekä varsinkin tyttöjen kanssa puhuimme kaverisuhteista.

Noinkin pienessä ajassa syntyi hyviä keskusteluja ja täytyy sanoa, että ajattelin hieman haikeana, että en tule näitä varhaisteinejä enää tapaamaan. Myös opettaja oli tyytyväinen, että olin mukana ja kiitteli päivän panoksestani. Hän kehui HUMAKin panostusta merkittäväksi teoksi lasten oikeuksien puolesta. Mukavaa, kun oli hieman erilainen työpäivä ja sai huomata miten merkityksellinen se oli, vaikka kyse tosiaan oli vain yhdestä päivästä.

Päivä Keravan nuorisotoimessa

2009-11-13T13:59:00.011+02:00

Olin päivän töissä 10.11. Keravan nuorisotoimistossa suunnittelemassa nuorten tapahtuman markkinointia ja viestintää. Samalla tutustuin Keravan nuorisotoimen toimintaan ja työntekijöihin. Nuorisotoimi toteuttaa lapsen oikeuksien julistuksen useita artikloja tuottamalla tärkeitä lasten ja nuorten ongelmia ennalta ehkäiseviä palveluita.

Tapahtuma, jonka suunnitteluun osallistuin, on nimeltään The Underground Party @ Wanha Kino ja se järjestetään perjantaina 27.11.2009 klo:18-23. Kyseessä on ilmainen päihteetön tapahtuma 13-17-vuotiaille nuorille, jossa esiintyy Wasting Daylight ja Dj Niko.

Tapahtumassa jaetaan juhlallisin seremonioin vuoden ”Keravalainen Nuorisotyön vaikuttaja 2009” -palkinto. Iltaan ovat tervetulleita piipahtamaan myös Keravan nuorisotoimen työstä kiinnostuneet aikuiset ja erityisesti keravalaisten nuorten vanhemmat.

Päivän aikana selvitin tapahtumajärjestelyjen tilanteen ja mitä markkinointia sen suhteen ollaan tekemässä. Ideoin nuoriso-ohjaajan kanssa yhdessä tilaisuuden viestintää ja tein aiheeseen liittyvän lehdistötiedotteen ja otin yhteyttä paikalliseen mediaan. Loin tapahtumalle myös Facebook-tapahtumasivut ja suunnittelin kuinka tilaisuuteen rekrytoitaisiin paikalle myös keravalaisia nuorisotyöstä kiinnostuneita aikuisia ja paikallisia päättäjiä.

Päivä oli mukava, ja innostuin menemään vierailemaan omalla ajallani myös itse tapahtumaan paikalle 27.11.09.

Pia Lohikoski
Koulutussuunnittelija
HUMAK / Järjestö- ja nuorisotyön yksikkö

Rehtorin tiedote lapsen oikeuksien kampanjasta

2009-10-23T11:37:00.007+03:00

Tiedote HUMAKin henkilökunnalle ja opiskelijoille

ANNA PÄIVÄ LAPSEN OIKEUKSILLE –kampanjan toteutus HUMAKissa

Vuonna 2009 vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuotta.
HUMAK on päättänyt toteuttaa kampanjan Anna päivä lapsen oikeuksille. Tämän satsauksen on tarkoitus osoittaa, että haluamme panostaa YK:n juhlavuonna lapsen oikeuksien toteutumiseen.

Samalla HUMAKilla on mahdollisuus profiloitua osaavana yhteisönä, jonka jäsenet laittavat kukin oman kiinnostuksensa ja erityistaitonsa peliin mitä moninaisimmilla toimintatavoilla sekä tempauksilla.

TOIMINTAA LAPSEN OIKEUKSIEN PUOLESTA
Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjaa toteutetaan kaikissa HUMAKin yksiköissä ja rehtorin toimistossa marras-joulukuun aikana. Henkilökunta ja opiskelijat toimivat yhden päivän ajan
lasten oikeuksia edistäen. Toimintatavat poikkeavat jonkin verran toisistaan. Haluan korostaa sitä, että toiminnan on liityttävä osallistujan ammatilliseen toimintaan.

Järjestö- ja nuorisotyön yksikössä toteutetaan moninaisia aktiviteetteja nuorten ja lasten parissa.
Kulttuurituotannon yksikön toimenpiteet keskittyvät lapsen oikeuteen kulttuuriin, ja viittomakielialan yksikössä tehdään töitä kuurojen lasten kanssa.

Kampanjaa toteutettaessa noudatetaan OKE-kokouksissa sovittuja pelisääntöjä. (Koulutusjohtajien vetämiin OKE-kokouksiin osallistuvat aluekoordinaattorit ja yliopettajat.)Toteutuksesta ja sen ajankohdasta on aina sovittava koulutusjohtajan/esimiehen kanssa.

Hankerahoituksella toimiville on erityisen tärkeätä, että kampanjatoteutus kytkeytyy hankkeeseen. Suunnitelma tulee aina hyväksyttää esimiehellä.

Rehtorin toimistoon kutsutaan jokin lasten oikeuksia edistävän yhteistyökumppanimme edustaja kertomaan meille toiminnastaan. Tältä pohjalta ideoidaan sitten konkreettisia lapsen oikeuksia
edistävää toimintaa.

RAPORTOINTI
Toiminnasta ja päivästä myös raportoidaan. Tämä on kampanjan toimintaidean kannalta tärkeää, sillä toiminnan julkisuus on myös väline lapsen oikeuksien edistämiseen. Marraskuun tapahtumat tulee raportoida viimeistään 1.12., joulukuun tapahtumat joulukuun loppuun mennessä.

Raportit kerätään kampanjanettisivuston kautta, jossa kukin osallistuja tai osallistujaryhmä kertoo lyhyesti valokuvan kera missä työskenteli päivän ja mitä teki siellä.

HUOM! JOS KUVATAAN ALLE 18-VUOTIAITA LAPSIA, TULEE AINA OLLA VANHEMPIEN KIRJALLINEN SUOSTUMUS, JOSSA ON ERIKSEEN MAINITTU, ETTÄ KUVIA JULKAISTAAN NETISSA (koskee myös HUMAKin omia sivuja).

Kampanjasivustosta kertyy hieno galleria humakilaisten moninaisesta osaamisesta ja hyvästä tahdosta, joka näkyy sekä meille itsellemme että myös ulospäin.

Annanpäivänä 9.12. pidetään Annankadulla rehtorin toimistossa perinteinen sidosryhmätilaisuus, jonka teemana ovat lapsen oikeudet. Tuolloin esitellään valittuja kampanjatoteutuksia.
Erilaiset toteutukset näkyvät myös seinille kiinnitettävänä kuvagalleriana. Tässä yhteydessä kampanjasta tiedotetaan tehostetusti medialle.

Annanpäivänä annamme myös viestikapulan eteenpäin, ja haastamme kaikki muut ammattikorkeakoulut konkreettiseen toimintaan lapsen oikeuksien toteuttamiseksi vuonna 2010.

Kannustan kaikkia humakilaisia, niin henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin toimimaan aktiivisesti kampanjan aikana ja näin antamaan oman panoksensa lapsen oikeuksien toteutumiselle.

rehtori Eeva-Liisa Antikainen

Ohjeistus

2009-10-22T13:26:00.001+03:00

Henkilökunta:

Ajatuksena on, että jokainen henkilökuntaan kuuluva käyttää 8 tuntia lapsen oikeuksia edistäen. Tehtävän voi tehdä joko itse, pareittain tai suuremmissa (esim. lehtorin vetämissä) ryhmissä.

Lisäksi kukin opettaja, joka vastaa 2.jakson opintojaksoista pyrkii linkittämään tätä asiaa omaan opetukseensa. OKE-kokouksissa on sovittu tarkemmin yksikön menettelytapaohjeista.

Opiskelijat:

Kukin opettaja, joka vastaa 2.jakson opintojaksoista pyrkii linkittämään tätä asiaa omaan opetukseensa, joten opiskelijat käsittelevät teemaa eri tavoin jaksolla 2.

Opiskelija voi suorittaa tätä yhden opintopisteen kokonaisuuden osana opintosuunnitelmaa ja jotain jo olemassa olevaa opintojaksoa. Näistä osasuorituksista sovitaan suoraan kyseisestä opintojaksosta vastaavan lehtorin kanssa (esim. soveltuu hyvin osaksi esim. viestintä ja markkinointi opintojaksoa tai yhteistoiminnalliset menetelmät jtnt) . Tämän tehtävän voi tehdä joko itse, pareittain tai suuremmissa (esim. lehtorin vetämissä) ryhmissä. OKE-kokouksissa on sovittu tarkemmin yksikön menettelytapaohjeista. Kampusten edustajana OKE-kokouksissa on aluekoordinaattori

Mitä voisin tehdä - ideoita lapsen oikeuksien edistämiseen

2009-10-15T14:21:00.001+03:00

"Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus"
J.P.Grant, UNICEFin entinen pääsihteeri

Tässä ideoita humakilaisille lapsen oikeuksien päivälle. Artikloja on 42, valitse näistä omasi - tai luo uusia, omia toimintamuotojasi!

Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla "ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään" katsomatta.

1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Muistakaa tämä kun suunnittelette toteuttamistapaa. Kohderyhmänä eivät ole vain pienet lapset vaan myös 17-vuotiaat. Nuorisotyön eri muodot ovat ainakin jänulaisille varmasti luonteva näkökulma lapsen oikeuksiin.

2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.

Järjestäkää yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisuuden kohtaamisesta koulutus opettajille tai tuottakaa kouluille moniarvoisuutta (ja jokaisen lapsen oikeutta olla oma itsensä ja tulla kunnioitetuksi itsenään) – opetustuokio tai teemapäivä.
Toiminnallisia menetelmiä ja ideoita: www.keks.fi

Osallistukaa toiminnallisen yhdenvertaisuusmenetelmän Elävä Kirjasto toteutukseen.
Järjestäkää yhteistyössä opiskelijoiden ja opettajien kanssa Elävä kirjasto paikkakunnallanne tai lähtekää mukaan kirjaksi tai kirjastonhoitajaksi, jonkin muun tahon järjestämään Elävään kirjastoon. Lisätietoja Elävästä kirjastosta ja syksyn aikana järjestettävistä tapahtumista www.elavakirjasto.fi.

3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.

Järjestäkää yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa koulutustilaisuus kunnan päättäjille (esim. kunnanvaltuustolle) lasten osallisuudesta ja lasten edun huomioimisesta päätöksen teossa. Lapsi on oman myös oman lapsuutensa asiantuntija ja osaa kertoa (kehitystaso huomioiden) mikä on hänen etunsa. Myös lainsäädäntö velvoittaa lapsen kuulemiseen.
Koulutus voisi käsitellä esim. mitä nuorisolaki ja lastensuojelulaki sanoo lapsen ja nuoren kuulemisesta. (kyseiset lait ovat merkittävä osa lainsäädännöstämme, jolla lastenoikeuksien sopimuksen pykälät on tuotu osaksi suomalaista lainsäädäntöä)

4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.

Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen ei ole kolmannen sektorin tehtävä vaan valtio on sitoutunut siihen. Pitäisikö asiasta muistuttaa päättäjiämme jollain HUMAKin sununittelemalla ja toteuttamalla kampanjalla?

5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.

6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle.

Vammaisjärjestöjen kanssa voisi nostaa esille vammaisten oikeudet ja toteuttaa esim. yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa tiedotuskampanja asiasta.

7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.

Kirkon ulkomaanavulla on teemasta menossa tänä vuonna kampanja. Kampanjan sivuilla on paljon ideoita, miten voit vaikuttaa tämän pykälän toteutumiseen maailmanlaajuisesti. www.kua.fi

8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.

Katso pykälä 7 sekä 10, tarkastelussa yksintulleiden turvapaikan hakijoiden ja pakolaisstatuksen saaneiden lasten oikeus perheenyhdistämiseen.

9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.

10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.

Tukekaa esim. Lastensuojelun keskusliittoa tiedotustyössä siinä, miten tämä oikeus ei toteudu Suomessa. Esim. muutaman hengen porukalla suunnitella sissimarkkinoinnin keinoin asian nostamista julkisuuteen ja toteuttaa minikampanja asiasta.

11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta.

Esim. Plan toimii tämän asian puolesta. Planilta voi kysyä miten lasten salakuljetukseen ehkäisyyn voisi vaikuttaa heidän kauttaan. www.plan.fi

12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Järjestäkää yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa koulutustilaisuus kunnan päättäjille (esim. kunnanvaltuustolle) lasten osallisuudesta ja lasten edun huomioimisesta päätöksen teossa. Lapsi on oman myös oman lapsuutensa asiantuntija ja osaa kertoa (kehitystaso huomioiden) mikä on hänen etunsa. Myös lainsäädäntö velvoittaa lapsen kuulemiseen . Koulutus voisi käsitellä esim. mitä nuorisolaki ja lastensuojelulaki sanoo lapsen ja nuoren kuulemisesta. (kyseiset lait ovat merkittävä osa lainsäädännöstämme, jolla lastenoikeuksien sopimuksen pykälät on tuotu osaksi suomalaista lainsäädäntöä)

13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa.

Järjestäkää tiedotustilaisuus lapsille koskien kunnan uusia kaavoitusratkaisuja tai muuta kunnallispoliittista asiaa. Miten ne koskettavat lapsia ja mitä mieltä lapset niistä ovat. Haastakaa siis kunnanpäättäjät ottamaan huomioon myös kunnan pienimpien tai nuorten ääni.

14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä.

15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä.

Järjestäkää muutama yhdistystoiminnan esittelyilta paikallisille nuorille yhdessä järjestöjen kanssa kouluilla tai nuokkareilla.

16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.

17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta.

Osallistu Pelastakaa lapset ry:n verkkotyön koulutukseen ja lähde vapaaehtoiseksi valvojaksi nettiin. Pelastakaa Lapset kouluttaa vapaaehtoisia chat-valvojia, lasten ja nuorten suosimien verkkopalvelujen moderaattoreita ja muita verkon toimijoita. Koulutus on tarkoitettu verkossa joko suorassa vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa toimiville, tai muussa roolissa lähellä verkon tapahtumia ja sen ongelmia oleville henkilöille. Koulutuksella lisätään valmiuksia edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta verkkoympäristöissä.:
Lisätietoja: http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/fi/nettivihje/koulutus

18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.

19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan.

21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.

22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta.

Ota yhteyttä turvapaikkakeskukseen ja tarjoudu leikittämään lapsia siellä tai järjestämään heille retken.

23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä.

24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.

25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain.

26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.

27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.

28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.

29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta.

30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen.

31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.

33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä.

Katso Preventiimin kumppanuusorganisaatiot linkistä
http://www.preventiimi.fi/jasenet.html.
Tarjoudu vapaaehtoistyöhön pitämään keskusteluilta huumausaineista ja/tai päihteistä nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa. Varaudu siihen että nuorten keskustelualoitukset voivat olla provokatiivisia ja päihdemyönteisiä. Muista dialogisuus ja kuuntele ensisijaisesti nuoria ennen "älä kokeile"-viestinnän aloittamista.

Järjestä omien vanhenpainyhdistyksessä, urheiluseurassa tai vaikka taloyhtiössäsi keskusteluilta nuorille ja/tai vanhemmille päihde- tai huumaisaineteemalla. Sopikaa yhteisiä pelisääntöjä aiheeseen liittyen. Useasta suunnasta tuleva samankaltainen viesti päihteiden kielteisistä vaikutuksista on yksi päihteiltä suojaavista tekijöistä ja vahvistaa nuorten ja aikuisten välistä suhdetta.

Kerää kokoon lapsesi/lastenlapsesi ja näiden kavereita sekä muutama heille läheinen aikuinen ja tehkää koko päivän retki. Retken yhteydessä keskustelkaa päihdeaiheista ja kuulkaa mitä nuorilla on siitä sanottavaa. viestikää että läheisinä aikuisina ette hyväksy päihteiden käyttöä mutta olette tietoisia sosiaalisista paineista jotka saattavat kohdistua nuoriin päihteisiin liittyen. Sopikaa yhteisiä toimintatapoja ja vahvistakaa keskusteluyhteyttä.

Pyydä Preventiimistä ainemaatio DVD tupakasta tai alkoholista. Katso nuorten tekemiä animaatioita valitsemasi nuorten tai vanhempien ryhmän kanssa ja keskustelkaa, piirtäkää, valokuvatkaa tai tehkää teatteria aiheen pohjalta. Muista että ehkäisevä päihdetyö on työtä pahan päivän varalle, mitä aikaisemmassa vaiheessa sosiaalisesti vahvistetaan nuoria sitä enemmän siitä on hyötyä.
Ainemaatio kilpailun animaatioita löytyy osoitteesta www.mtv3.fi/animaatio

Ota yhteys oman kuntasi liikunta, nuoriso, koulu tai kulttuuritoimeen tai paikalliseen järjestöön ja tarjoudu suoraan toimipisteisiin järjestämään tai osallistumaan päihdeaiheiseen toimintaa. Muista että jokainen läsnäoleva turavallinen aikuinen joka kuuntelee nuorta tukee nuorten osallisuutta. nuorten osallisuus on yksi päihteiltä suojaavia tekijöitä.
Lisätietoja nuorten ja nuorten aikuisten huumetyöstä www.yad.fi

Vahvista peruspalveluita omassa kunnassasi: jos aihetta on anna hyvää palautetta hyvin toteutetusta ehkäisevän päihdetyön rakenteesta, toteutuksesta ja ammattilaisesta suoraan sinne minne se kuuluu. mieti ja kirjaa huolella miten toivoisit että nuorten ehkäisevä päihdetyö tai päihdekasvtus toteutettaisiin omassa kunnassasi ja asuinalueellasi. Rakentava palaute auttaa kehittämään.
Lisäapua saat osoitteesta: www.stakes.fi/neuvoa-antavat

Tilaa maksutonta materiaalia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisen tueksi osoitteesta: http://ep-materiaalit.dav.fi/

Tutustuaiheeseen työvälineisiin joita saa tulostettua internetistä:
http://www.preventiimi.fi/tyovalineet.html ’

34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa.

Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa

36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä.

37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden.

38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.)

Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin

39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.

40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen.

41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.

42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.

Lisää vinkkejä siihen miten voisi lähteä mukaan

2009-10-13T16:13:00.012+03:00

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi aikuiseksi Walkers kahviloihin. http://www.asemanlapset.fi

Toimi lasten hyväksi Unicefin kautta globaalisti. Ideoita toimintaan löytyy Unicefin pienestä sinisestä oppaasta. http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/Pienisininenopas.pdf

Lasten oikeuden ovat ihmisoikeuksia. Liity mukaan Amnestyn kouluvierailijaverkostoon ja käy kotipaikkakunnallasi puhumassa lasten oikeuksista koulussa. Amnestyn kouluvierailijaverkosto kostuu vapaaehtoisista kouluvierailijoista, kouluttajista sekä Amnestyn työntekijöistä. Verkoston jäsenet vierailevat mahdollisuuksien mukaan yläkouluissa ja lukioissa pitämässä oppitunteja eri teemoista.

Amnestylta saat apuja vierailujen järjestämisessä ja sisällön ja menetelmien kehittelemisessä. Katso http://www.amnesty.fi/mita-sina-voit-tehda/erikoisryhmat/ihmisoikeuskasvatusryhma ja www.ihmisoikeudet.net

Ota yhteyttä lähimpänä kotiasi/työpaikkaasi olevaan vastaanottokeskukseen. Vositko käydä siellä leikittämässä lapsia suomalaisilla leikeillä ja samalla katsastaa löytyisikö sieltä hyviä harjoittelupaikkoja HUMAKin opiskelijoille?
Yhteystiedot kaikkiin Suomen vastaanottokeskuksiin löydät täältä: http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/0b5a9a6b21145fedc22575e80034bb3b/$file/www_vastaanottokeskukset300609.pdf

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi Avoimiiin foorumeihin. Kysy tarvitsevatko he esim. apua tilaisuuden kuvaamisessa tai käytännön järjestelyissä? Kohderyhmänä 13-18 vuotiaat helsinkiläiset nuoret. Avoimet Foorumit ovat nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuuksia nuorille tärkeistä ajankohtaisista, yhteiskunnallisista teemoista. Tavoitteena on tehdä politiikkaa ja poliitikkoja tutuiksi nuorille ja tuoda nuorten näkemykset päättäjien tietoisuuteen. Avointen Foorumien ehdotukset ja aloitteet menevät tiedoksi myös nuoriso- ja opetuslautakuntiin sekä valtuutetuille. Tänä vuonna Foorumeissa puhutaan lasten oikeuksista erityisesti nuorten osallisuuden näkökulmasta. Tapahtuman järjestää Hesan Nuorten Ääni, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja opetusvirasto. http://nuoriso.hel.fi/hna.
Lisätietoja: Kirsi Autio puh. 0415121742

Toiminta

2009-10-12T10:39:00.007+03:00

HUMAKin Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjan toimintakuukausi on marraskuu. Kyse ei ole ylimääräisestä vapaapäivästä, vaan työpäivän käyttämisestä lapsen oikeuksien edistämiseen tai toteuttamiseen.

Toiminnasta ja päivästä raportoidaan marraskuun loppuun mennessä. Raportit esitellään tämän blogin kautta, jossa kukin kertoo lyhyesti valokuvan kera missä työskenteli päivän ja mitä tehden.

Lapsen oikeuksien julistuksessa on useita erilaisia teemoja, ja kukin miettii, miten itse haluaa edistää tekemisen kautta lapsen oikeuksien käytännön toteutumista.

Rehtori kannustaa kaikkia humakilaisia, niin henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin antamaan yhden työpäivän lapsen oikeuksille. On tarkoitus, että kukin voi käyttää työpäivän lapsen oikeuksien edistämiseen haluamallaan yleishyödyllisellä tavalla, esimerkiksi:

tekemällä päivän työtä jonkin lasten oikeuksiin liittyvän järjestön toimistolla,
osallistuen ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön vaikkapa saapas-ryhmässä,
menemällä leikittämään pakolaisten vastaanottokeskuksen lapsia,
pitämällä kunnan viranhaltijoille tai päättäjille koulutuksen lapsen oikeuksista
järjestämällä opiskelijoiden kanssa jonkin näyttävän tempauksen,
pitämällä kunnan nuorisotilassa jonkin lasten oikeuksiin liittyvän työpajan,
tai jotain muuta lapsen oikeuksiin liittyvää toimintaa…