HUMAK HAASTOI AMMATTIKORKEAKOULUT TOIMINTAAN LAPSEN OIKEUKSIEN PUOLESTA

Päivä lapsen oikeuksille!

Syksyn aikana HUMAKin opiskelijat ja henkilökunta ovat käyttäneet yhden työpäivän toimintaan lapsen oikeuksien puolesta. Saimme innostavia, kokemuksia kohtaamisissa lasten ja nuorten parissa. Haastamme nyt muut Suomen ammattikorkeakoulut antamaan päivän lapsen oikeuksille, totesi Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) rehtori Eeva-Liisa Antikainen keskiviikkona 9.12. Annanpäivillä Helsingissä luovuttaessaan haasteen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENE ry:n puheenjohtajalle Ritva Laakso-Manniselle.

HUMAK on toteuttanut Anna päivä lapsen oikeuksille -kampanjan syksyn 2009 aikana. Kampanja on tehty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Jokainen opiskelija ja henkilökunnan jäsen on voinut käyttää yhden työpäivän toimintaan lasten oikeuksien edistämiseksi.

HUMAK on osaava yhteisö, jonka jäsenet ovat laittaneet kukin omat erityistaitonsa peliin mitä moninaisimmilla toimintatavoilla sekä tempauksilla. Järjestö- ja nuorisotyön yksikössä on toteutettu erilaisia aktiviteetteja nuorten ja lasten parissa. Kulttuurituotannon yksikön toimenpiteet keskittyivät lapsen oikeuteen kulttuuriin, ja viittomakielialan yksikössä on tehty töitä kuurojen lasten kanssa.

HUMAKin opiskelijat ovat mm. järjestäneet leikki- ja askartelutuokion pakolaislapsille Helsingissä, taidepajoja nuorisokahvilassa Tikkurilassa, tulevaisuustunteja 9-luokkalaisille Jyväskylässä, hammaslääkäriprojektin nepalilaisille lastenkotilapsille, Halloween-teemaisen yökirjaston Hankasalmella, Tohina-torstain Torniossa sekä tehneet ehkäisevää päihdetyötä nuorisotaloissa ympäri maata. Rehtori työskenteli päivän Kontulan nuorisotalossa, ja henkilökunta on kerännyt esim. rahaa Boliviaan ja koulutarvikkeita venäläisille lapsille.

Satutunti kirjastossa

Unelman päivänä 2.12 me viittomakielentulkkiopiskelijat Kuopiosta vedimme lapsille satutuokion Pyörön kirjastossa. 1. vuosikurssin opiskelijat lukivat sadut ja 4. vuosikurssin opiskelijat tulkkasivat sadut viittomakielelle.

Tuokio alkoi klo 9.30 ja kesti tunnin. Me opiskelijat saavuimme paikalle kuitenkin aiemmin valmistautumaan. Aluksi valitsimme kirjat yhdessä kirjastotädin kanssa. Valitsemamme kirjat sopivat monen ikäiselle ja lasten oli helppo seurata niitä isojen ja värikkäiden kuvien avulla. Mukaan mahtui myös joulutarina.

Tiedotimme tapahtumasta lähipäiväkotiin ja myös kirjastolla oli ilmoituksia. Päivä olikin onnistunut ja ilahduimme, kun 3-6-vuotiaita lapsia saapui useamman ryhmän verran eri päiväkodeista. Lapset olivat
innolla mukana ja seurasivat myös viittomista. Päivästä jäi meille tulkkiopiskelijoille hyvä mieli ja lapsillakin tuntui olevan hauskaa.

terveisin, viittomakielentulkkiopiskelijat Kuopiosta

Miksi en tekisi lasten kanssa jotain, kun kerran on aihetta?

Otin kehotuksesta idean ja lähdin pariksi tunniksi takaisin päiväkotiin Mikkelissä. 30.11. oli sovittu päiväkodinjohtajan kanssa sopivaksi päiväksi ja näin saavuin aamulla varhain ryhmän syödessä aamupalaa. Heti aamiaisen jälkeen olin mukana auttamassa tonttu -koristeiden teossa. Hienoja tuli! Yksi tyttö nimesi tonttunsa Yksisilmäiseksi paroniherratontuksi. Aika vikkelää neljä vuotiaalta. Ennen ulkoilua laulettiin ja esiinnyttiin aamupiirissä. Ulkona lapset juoksivat kuka minnekin ja itse pelasin tennistä pikkutytön kanssa. Lopuksi vielä leikittiin piilosta. Sisääntulon jälkeen oli vuorossa lounas ja hyvästelin ryhmän sen jälkeen.

Ensimmäistä kertaa sain seurata maahanmuuttajalasten elämää päiväkodissa, mikä oli hyvin mielenkiintoista. He eivät täysin suomea vielä osanneet, mutta se ei tahtia haitannut. Ja muut lapset ottivat heidät huomioon yhtälailla kuin kenet tahansa. Näin lapset varmasti oppivat suvaitsemaan ja kansainvälistyvät.

Olisin niin jäänyt vielä leikkimään heidän kanssaan!

Veera Laitinen
Viittomakielentulkin ko, Kuopio

P.S. Ei näy vielä loppua. Sunnuntaina 13.12. tiedossa lasten leikittämistä ja ohjaamista partiohengessä lasten omissa pikkujouluissa. Jouluriemua!

Selvänä synkkis

Perehdyin Jyväskylän alueella toimivan Synkkiksen toimintaan perjantaina 4.12.2009. Synkkis-nimi on peruja vuodelta 1983 ”selvänä olet symppis” -kampanjasta, joka nuorten suussa muodostui silloin synkkikseksi. Tapaamispaikka oli seurakuntatalon kerhotila, jossa vastassa olivat kaksi nuorisonohjaajaa sekä yksi vapaaehtoinen. Synkkis käynnistyi klo 18 perjantai-iltana ja toimi aina kello yhteen asti yöllä. Synkkis toimii silloin, kun nuoret ovat liikkeellä. 

Matkamme Jyväskylän yöhön alkoi lähimarketista eväiden hankinnalla, sillä synkkis kustantaa vapaaehtoisille illan aikana ruoan ja kahvit. Nuoriso näkyi liikkeellä alkuillasta ja synkkis pyörähti paikallisella huoltoasemalla, missä nuoriso viettää vapaa- aikaansa nuorisotilojen puutteen vuoksi. Huoltoaseman kanssa on sovittu pullakahvi-sopimuksella, että synkkis tulee huoltoasemalle varta vasten nuoria tapaamaan. Nuoret valittivat huoltoaseman politiikasta, joka heidän mukaansa pakottaa nuoret ostamaan kahvilan tuotteita, jotta he saavat lunastaa paikkansa kahvipöydässä. Nuorten kanssa on keskusteltu asioista, jotka ovat ns. ostopakon takana, esimerkiksi miten nuoret omalla toiminnallaan mahdollistavat olemisensa huoltoasemilla. Synkkiksen tarkoitus on olla osaltaan turvaamassa nuorten perjantai-illan viettoa: olemalla aikuisena läsnä siellä, missä nuoretkin ovat. Tänä perjantaina synkkis oli läsnä mm. koulujen pihoilla, kauppakeskusten luona, leikkikentillä, nuorisokahvilassa/tapahtumassa ja keskustan liepeillä. 

Synkkis- tiimin vapaaehtoisjäsen kaipasi iltaan ”äksöniä”, koska synkkis auttaa päihtyneitä tai muuten avun tarpeessa olevia nuoria. Tämä kyseinen perjantai-ilta oli rauhallinen, eikä kriisiluontoiseen toimintaan ollut tarvetta. Yön hiljaisina tunteina synkän illan jälkeen minulle jäi elämään tunne, että hetken sai olla todellinen symppis.

Virpi Koivisto

Preventiimi / Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hyvä työ lapselle

Anna päivä lapselle -projekti

Miettiessäni, miten voin osallistua Anna päivä lapselle –kilpailuun, silmiini sattui artikkeli Helsingin Sanomista otsikolla "Lasten oikeudet tunnetaan yhä huonosti Suomessa". Päätin siten toteuttaa oman hyvän työni artiklan 42 pohjalta, jossa sanotaan että: Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.

Opetusministeriön nimeämässä Taikalamppu lastenkulttuuriverkostossa, vietettiin toista kertaa Lapsen oikeuksien päivää 20.11.2009 samaan aikaan kaikissa yhdessätoista Taikalamppu-keskuksessa. Päivän aikana nähtiin monenlaisia lapsille ja perheille suunnattuja esityksiä musiikista nukketeatteriin sekä eri menetelmin valmistettujen valaisinten ja valoteosten sytyttämiseen.Vantaan kaupungin kulttuuripalvelujen lastenkulttuuriyksikössä Taidetalo Pessissä esiintyvät Klovni DODO & Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis sekä Vantaan Kaupungintalon pihalla Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun nuoret teemalla "VALO". Tarjolla oli myös kuumaa mehua ja pipareita.

Tarjouduin vapaaehtoiseksi järjestämään lasten oikeuksien päivän tapahtumaa Vantaalle. Työpanokseni sekä ideani lapsen oikeuksien tiedottamisesta otettiin ilolla vastaan. Tilasin tiedoitusmateriaaleja Suomen Unicefin kouluvastaava Ari Paloniemeltä. Tarjolla oli julisteita, lyhytelokuvia sekä jaettavia tiedotteita lapsen oikeuksista. Jos ilma sallisi, aioimme näyttää elokuvia lapsen oikeuksista kaupungintalon seinään viritetyllä valkokankaalla. Julisteet kiinnittäisimme konserttitilaan ja Pessin eteisen seiniin ja esitteille laittaisimme erillisen pöydän, jonka luona olisin mahdollisuuksien mukaan ja keskustelisin vanhempien kanssa lapsen oikeuksista.

Tapahtumapäivänä satoi vettä rankasti joten jouduimme luopumaan elokuvien näyttämisestä ulkona. Sali täyttyi perheistä klo 17 alkaen ja kiinnostusta Lapsen oikeuksien esitteisiin ja niistä keskusteluun oli mukavasti ennen konserttia. Konsertin jälkeen mehu ja piparijakelu pihalla vei työpanokseni ja surkea ilma hieman vähensi keskusteluhalukkuutta. Sääolosuhteista huolimatta tapahtumasta jäi tosi positiivinen kuva ja hyvä mieli hyvän työn palkaksi.

Terveisin Jaana Niinivirta / HUMAK Kauniainen

Mukana elämänkatsomustiedon kehittämisessä

Lasten ihmisoikeuksiin kuuluu myös uskonnonvapaus, mikä tarkoittaa myös vapautta uskonnottomuuteen kodin katsomusperinnettä kunnioittaen. Elämänkatsomustieto (ET) on ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille tarkoitettu katsomuksellisesti neutraali katsomusaine peruskoulussa ja lukiossa. Opetukseen voivat tulla myös ne vähemmistöuskontoihin kuuluvat, joille koulu ei järjestä oman uskonnon opetusta. Ev.lut. kirkkoon kuluvilla ei ole oikeutta osallistua ET:n opetukseen, vaan heidän tulee osallistua oman uskonnon opetukseen. ET:n oppilasmäärä on viime vuosina lisääntynyt.

Elämänkatsomustieto uskonnonpetuksen vaihtoehtona ilmentää uskonnonvapautta kouluissa. Oppiaine on kuitenkin monissa kunnissa ja kouluissa vielä hieman vajaakäytössä, mikä voi johtua osaksi siitä, että kunta ja koulu eivät ole jakaneet tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille eikä oppilaiden vanhemmille tarpeeksi tietoa elämänkatsomustiedosta ja sen opetuksesta.

Elämänkatsomustietoa koskevan tiedon saatavuutta lisämään on vuonna 2009 avattu nettisivut www.et-opetus.fi. Sivuja kehitetään koko ajan. Sivujen julkaisijat ovat myös valmistelleen kouluun tulevien oppilaiden (ilmoittautuminen tammi-helmikuussa) ja koulussa jo olevien oppilaiden vanhemmille sekä koulujen rehtorien ja opettajien avuksi tarkoitettua perustietoa sisältävää tiedotetta, joka julkaistaan joulukuussa 2009.

Olen osallistunut loppousyksyn aikana sivujen kehittämiseen sekä erityisesti mainitun, valmistumassa olevan esitteen tekoon.

Terv. Esa Ylikoski

www.et-opetus.fi ja www.et-opetus.fi/index.php/tekijaet

Mielipidekirjoituksia lasten oikeuksista

Jyväskylän kampuksen ensimmäisen vuoden kulttuurituottajaopiskelijat saivat syksyn aikana aimo annoksen perehdytystä lasten oikeuksien julistukseen. Ensin he työstivät lehtori Molla Walamiehen johdolla artikloista esseitä Tutkimusviestinnän opintojaksolla ja sitten he jatkoivat Viestinnän opintojaksolla tekstien työstämistä kantaaottaviksi tekstityypeiksi. Viestinnän lehtorin Annamari Maukosen mukaan tehtävä oli haasteellinen, mutta samalla opettavainen: "Harjoituksen avulla opiskelijat konkreettisesti oppivat kirjoittamaan eri tekstilajeja ja työstämään omaa kirjoitusta eri tarkoituksiin. Samalla tärkeä aihepiiri kulttuurituottajillekin tuli tutuksi." Opiskelijat nostivat kirjoituksissa esille monia julkisuudessakin viime aikoina olleita epäkohtia, kuten esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsityövoimalla tuotetut vaatteet.
Osa opiskelijoiden teksteistä julkaistaan Korpilahti-lehden joulunumeron lasten oikeuksien -koosteessa.
Kirjoitti,
Sanna Pekkinen