J.P.Grant, UNICEFin entinen pääsihteeri
Tässä ideoita humakilaisille lapsen oikeuksien päivälle. Artikloja on 42, valitse näistä omasi - tai luo uusia, omia toimintamuotojasi!
Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla "ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään" katsomatta.
1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.
Muistakaa tämä kun suunnittelette toteuttamistapaa. Kohderyhmänä eivät ole vain pienet lapset vaan myös 17-vuotiaat. Nuorisotyön eri muodot ovat ainakin jänulaisille varmasti luonteva näkökulma lapsen oikeuksiin.
2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
Järjestäkää yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisuuden kohtaamisesta koulutus opettajille tai tuottakaa kouluille moniarvoisuutta (ja jokaisen lapsen oikeutta olla oma itsensä ja tulla kunnioitetuksi itsenään) – opetustuokio tai teemapäivä.
Toiminnallisia menetelmiä ja ideoita: www.keks.fi
Osallistukaa toiminnallisen yhdenvertaisuusmenetelmän Elävä Kirjasto toteutukseen.
Järjestäkää yhteistyössä opiskelijoiden ja opettajien kanssa Elävä kirjasto paikkakunnallanne tai lähtekää mukaan kirjaksi tai kirjastonhoitajaksi, jonkin muun tahon järjestämään Elävään kirjastoon. Lisätietoja Elävästä kirjastosta ja syksyn aikana järjestettävistä tapahtumista www.elavakirjasto.fi.
3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.
Järjestäkää yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa koulutustilaisuus kunnan päättäjille (esim. kunnanvaltuustolle) lasten osallisuudesta ja lasten edun huomioimisesta päätöksen teossa. Lapsi on oman myös oman lapsuutensa asiantuntija ja osaa kertoa (kehitystaso huomioiden) mikä on hänen etunsa. Myös lainsäädäntö velvoittaa lapsen kuulemiseen.
Koulutus voisi käsitellä esim. mitä nuorisolaki ja lastensuojelulaki sanoo lapsen ja nuoren kuulemisesta. (kyseiset lait ovat merkittävä osa lainsäädännöstämme, jolla lastenoikeuksien sopimuksen pykälät on tuotu osaksi suomalaista lainsäädäntöä)
4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet.
Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen ei ole kolmannen sektorin tehtävä vaan valtio on sitoutunut siihen. Pitäisikö asiasta muistuttaa päättäjiämme jollain HUMAKin sununittelemalla ja toteuttamalla kampanjalla?
5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.
6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle.
Vammaisjärjestöjen kanssa voisi nostaa esille vammaisten oikeudet ja toteuttaa esim. yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa tiedotuskampanja asiasta.
7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
Kirkon ulkomaanavulla on teemasta menossa tänä vuonna kampanja. Kampanjan sivuilla on paljon ideoita, miten voit vaikuttaa tämän pykälän toteutumiseen maailmanlaajuisesti. www.kua.fi
8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa.
Katso pykälä 7 sekä 10, tarkastelussa yksintulleiden turvapaikan hakijoiden ja pakolaisstatuksen saaneiden lasten oikeus perheenyhdistämiseen.
9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista.
10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.
Tukekaa esim. Lastensuojelun keskusliittoa tiedotustyössä siinä, miten tämä oikeus ei toteudu Suomessa. Esim. muutaman hengen porukalla suunnitella sissimarkkinoinnin keinoin asian nostamista julkisuuteen ja toteuttaa minikampanja asiasta.
11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta.
Esim. Plan toimii tämän asian puolesta. Planilta voi kysyä miten lasten salakuljetukseen ehkäisyyn voisi vaikuttaa heidän kauttaan. www.plan.fi
12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Järjestäkää yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa koulutustilaisuus kunnan päättäjille (esim. kunnanvaltuustolle) lasten osallisuudesta ja lasten edun huomioimisesta päätöksen teossa. Lapsi on oman myös oman lapsuutensa asiantuntija ja osaa kertoa (kehitystaso huomioiden) mikä on hänen etunsa. Myös lainsäädäntö velvoittaa lapsen kuulemiseen . Koulutus voisi käsitellä esim. mitä nuorisolaki ja lastensuojelulaki sanoo lapsen ja nuoren kuulemisesta. (kyseiset lait ovat merkittävä osa lainsäädännöstämme, jolla lastenoikeuksien sopimuksen pykälät on tuotu osaksi suomalaista lainsäädäntöä)
13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa.
Järjestäkää tiedotustilaisuus lapsille koskien kunnan uusia kaavoitusratkaisuja tai muuta kunnallispoliittista asiaa. Miten ne koskettavat lapsia ja mitä mieltä lapset niistä ovat. Haastakaa siis kunnanpäättäjät ottamaan huomioon myös kunnan pienimpien tai nuorten ääni.
14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä.
15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä.
Järjestäkää muutama yhdistystoiminnan esittelyilta paikallisille nuorille yhdessä järjestöjen kanssa kouluilla tai nuokkareilla.
16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.
17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta.
Osallistu Pelastakaa lapset ry:n verkkotyön koulutukseen ja lähde vapaaehtoiseksi valvojaksi nettiin. Pelastakaa Lapset kouluttaa vapaaehtoisia chat-valvojia, lasten ja nuorten suosimien verkkopalvelujen moderaattoreita ja muita verkon toimijoita. Koulutus on tarkoitettu verkossa joko suorassa vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa toimiville, tai muussa roolissa lähellä verkon tapahtumia ja sen ongelmia oleville henkilöille. Koulutuksella lisätään valmiuksia edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta verkkoympäristöissä.:
Lisätietoja: http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/fi/nettivihje/koulutus
18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.
19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan.
21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.
22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta.
Ota yhteyttä turvapaikkakeskukseen ja tarjoudu leikittämään lapsia siellä tai järjestämään heille retken.
23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä.
24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.
25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain.
26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan.
27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon.
28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.
29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta.
30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen.
31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.
32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.
33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä.
Katso Preventiimin kumppanuusorganisaatiot linkistä
http://www.preventiimi.fi/jasenet.html.
Tarjoudu vapaaehtoistyöhön pitämään keskusteluilta huumausaineista ja/tai päihteistä nuorten tai heidän vanhempiensa kanssa. Varaudu siihen että nuorten keskustelualoitukset voivat olla provokatiivisia ja päihdemyönteisiä. Muista dialogisuus ja kuuntele ensisijaisesti nuoria ennen "älä kokeile"-viestinnän aloittamista.
Järjestä omien vanhenpainyhdistyksessä, urheiluseurassa tai vaikka taloyhtiössäsi keskusteluilta nuorille ja/tai vanhemmille päihde- tai huumaisaineteemalla. Sopikaa yhteisiä pelisääntöjä aiheeseen liittyen. Useasta suunnasta tuleva samankaltainen viesti päihteiden kielteisistä vaikutuksista on yksi päihteiltä suojaavista tekijöistä ja vahvistaa nuorten ja aikuisten välistä suhdetta.
Kerää kokoon lapsesi/lastenlapsesi ja näiden kavereita sekä muutama heille läheinen aikuinen ja tehkää koko päivän retki. Retken yhteydessä keskustelkaa päihdeaiheista ja kuulkaa mitä nuorilla on siitä sanottavaa. viestikää että läheisinä aikuisina ette hyväksy päihteiden käyttöä mutta olette tietoisia sosiaalisista paineista jotka saattavat kohdistua nuoriin päihteisiin liittyen. Sopikaa yhteisiä toimintatapoja ja vahvistakaa keskusteluyhteyttä.
Pyydä Preventiimistä ainemaatio DVD tupakasta tai alkoholista. Katso nuorten tekemiä animaatioita valitsemasi nuorten tai vanhempien ryhmän kanssa ja keskustelkaa, piirtäkää, valokuvatkaa tai tehkää teatteria aiheen pohjalta. Muista että ehkäisevä päihdetyö on työtä pahan päivän varalle, mitä aikaisemmassa vaiheessa sosiaalisesti vahvistetaan nuoria sitä enemmän siitä on hyötyä.
Ainemaatio kilpailun animaatioita löytyy osoitteesta www.mtv3.fi/animaatio
Ota yhteys oman kuntasi liikunta, nuoriso, koulu tai kulttuuritoimeen tai paikalliseen järjestöön ja tarjoudu suoraan toimipisteisiin järjestämään tai osallistumaan päihdeaiheiseen toimintaa. Muista että jokainen läsnäoleva turavallinen aikuinen joka kuuntelee nuorta tukee nuorten osallisuutta. nuorten osallisuus on yksi päihteiltä suojaavia tekijöitä.
Lisätietoja nuorten ja nuorten aikuisten huumetyöstä www.yad.fi
Vahvista peruspalveluita omassa kunnassasi: jos aihetta on anna hyvää palautetta hyvin toteutetusta ehkäisevän päihdetyön rakenteesta, toteutuksesta ja ammattilaisesta suoraan sinne minne se kuuluu. mieti ja kirjaa huolella miten toivoisit että nuorten ehkäisevä päihdetyö tai päihdekasvtus toteutettaisiin omassa kunnassasi ja asuinalueellasi. Rakentava palaute auttaa kehittämään.
Lisäapua saat osoitteesta: www.stakes.fi/neuvoa-antavat
Tilaa maksutonta materiaalia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisen tueksi osoitteesta: http://ep-materiaalit.dav.fi/
Tutustuaiheeseen työvälineisiin joita saa tulostettua internetistä:
http://www.preventiimi.fi/tyovalineet.html ’
34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä.
35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa.
Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa
36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä.
37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden.
38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.)
Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin
39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä.
40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen.
41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.
42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.
