Lastenoikeuksia ja parkkisakkoja

Vietimme perjantain lapsenoikeuksien päivää 20.11.2009 mukavan autolastillisen kanssa Oulussa ja Utajärvellä. Starttasimme Torniosta noin klo. 7.30 ja lähdimme kohti Oulua. Aamu oli erittäin pimeä, mutta lähestyessämme Oulua, päivä muuttui pian kirkkaammaksi.

Ensimmäinen kohteemme oli Rockpolis, joka sijaitsee Oulun keskustassa.

"Rockpolis on musiikin tiedotuskeskus, joka toimii Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa. Rockpolis pyrkii löytämään Oulun seudun musiikkialan toimijoille parempia mahdollisuuksia päästä esille suomalaisessa musiikkikentässä sekä parantaa tekijöiden osaamista. Toiminnan tärkeimpiä työmuotoja ovat tiedottaminen, koulutukset ja yhteistyön synnyttäminen verkostoitumisen avulla."

Saapuminen Rockpolikseen oli mielekäs ja lämminhenkinen. Työntekijät olivat mukavia ja rentoja, saimme myös aamukahvit. Työntekijöistä jäi semmoinen kuva, että he viihtyvät työssään. He kertoivatkin työstään avoimesti, innostuneesti huumorilla höystettynä. Meidän mielestämme heillä oli toimiva paketti, jota voisi hyödyntää myös muillakin paikkakunnilla, vaikka hiukan pienemmässäkin mittakaavassa. Tärkeä osa heidän toimintaansa oli auttaa paikallisia bändejä ja muusikoita tarjoamalla heille soittokoulutusta, bänditiloja, keikkamyyntiä, levyntekoa ja jopa yksityisyrittäjyyden koulusta, jota he pitivät todella tärkeänä. Kahden tunnin mukavan rupattelutuokion ja infopaketin jälkeen saimme mukavat tuliaiset kotiin viemiseksi: eli kaksi BlackGold levyä, joissa esiintyi paikallisia nousevia artisteja. Tämän jälkeen lähdimme hyvillä mielin viettämään lounashetkeä Eevan pizzeriaan, joka sijaitsi Rockpoliksen alakerrassa.

Makoisan lounashetken jälkeen lähdimme suunnistamaan kohti Utajärveä ja Perhekoti Metsäpirttiä 40€:n pysäköintisakkojen kera.
Kun saavuimme perhekotiin, ensivaikutelma oli kodinomainen ja viihtyisä. Meitä vastassa oli Juha Huhtala, perhekodin vastaava ohjaaja. Hän on koulutukseltaan yhteisöpedagogi. Valitettavasti emme tavanneet lapsia ja nuoria, koska he olivat koulussa. Aluksi rupattelimme kahvin ohessa perhekodin yleisestä toiminnasta, säännöistä ja arjesta. Nuoret kävivät normaalisti koulua, ja saivat harrastaa suhteellisen vapaasti. Rajoitettuja asioita olivat mm. netin, kännykän sekä TV:n käyttö. Arkeen kuului normaalit kodinaskareet, kuten siivous ja ruuanlaitto.

"Kodinomainen, yksilöllinen perhekoti tarjoaa 5-7:lle sijoitusnuorelle turvallisen ja vastuullisen kasvuympäristön.

Turvalliset rajat, johdonmukainen, luotettava kasvatus ja ohjaus tukee nuoren kasvua aikuisuuteen. Nuorta ohjataan kantamaan vastuu tekemisistään ja omasta elämästään sekä arvostamaan itseään ja kanssaihmisiään. Nuorta autetaan löytämään omat vahvuudet ja erilaisten onnistumisien kautta vahvistetaan nuoren itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. Työnteon oppiminen sisällytetään arkipäivän toimintaan (mm. kodinhoitotyöt, piha- ja metsätyöt)."

Kahvihetken jälkeen Juha esitteli meille perhekodin tilat: kiersimme lasten ja nuorten huoneissa. Yllätyksenä tuli huoneiden isokoko ja se, että nuoret saivat sisustaa huoneensa oman näköisekseen, ja he myös pääsääntöisesti asuivat huoneissa yksin. Tämän lisäksi Juha esitteli meille nk. itsenäistymispuolen, jossa oli tällä hetkellä kaksi nuorta asumassa. Itsenäistymispuolen tarkoitus oli valmistaa nuorta itsenäiseen elämään omassa kodissaan. Itsenäistymispuolella ohjaajat ovat lähinnä enää tukena nuorelle.

Päivä oli mukava ja avartava kokemus. Se myös tarjosi paljon uutta mielenkiintoista asiaa.

Esittelykierroksen jälkeen päätimme jatkaa matkaa ja jätimme Matin Utajärvelle, ja lähdimme kohti Oulua, jonne Heini jäi. Poikkesimme vielä Haukiputaan nuorisotila Jatulissa hakemassa pullaa. Sen jälkeen alkoi kotimatka kohti Torniota ja Kemiä. Kilometrejä kertyi huikeat 472 km. Oli todella kivaa.

Heini Hakola, Matti Huhtala, Oona Karvinen, Juha Lammi, Mikko Sipola, HUMAK /Tornion kampus