keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Miksi en tekisi lasten kanssa jotain, kun kerran on aihetta?

Otin kehotuksesta idean ja lähdin pariksi tunniksi takaisin päiväkotiin Mikkelissä. 30.11. oli sovittu päiväkodinjohtajan kanssa sopivaksi päiväksi ja näin saavuin aamulla varhain ryhmän syödessä aamupalaa. Heti aamiaisen jälkeen olin mukana auttamassa tonttu -koristeiden teossa. Hienoja tuli! Yksi tyttö nimesi tonttunsa Yksisilmäiseksi paroniherratontuksi. Aika vikkelää neljä vuotiaalta. Ennen ulkoilua laulettiin ja esiinnyttiin aamupiirissä. Ulkona lapset juoksivat kuka minnekin ja itse pelasin tennistä pikkutytön kanssa. Lopuksi vielä leikittiin piilosta. Sisääntulon jälkeen oli vuorossa lounas ja hyvästelin ryhmän sen jälkeen.

Ensimmäistä kertaa sain seurata maahanmuuttajalasten elämää päiväkodissa, mikä oli hyvin mielenkiintoista. He eivät täysin suomea vielä osanneet, mutta se ei tahtia haitannut. Ja muut lapset ottivat heidät huomioon yhtälailla kuin kenet tahansa. Näin lapset varmasti oppivat suvaitsemaan ja kansainvälistyvät.

Olisin niin jäänyt vielä leikkimään heidän kanssaan!

Veera Laitinen
Viittomakielentulkin ko, Kuopio

P.S. Ei näy vielä loppua. Sunnuntaina 13.12. tiedossa lasten leikittämistä ja ohjaamista partiohengessä lasten omissa pikkujouluissa. Jouluriemua!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti